Terkkuja Tukholmasta

Kerrankos sitä reissuun lähtee niin, että unohtaa käytännössä kaikki matkaan liittyvät dokumentit kotiin; lennon varausnumeron, hotellin varausnumeron (ja sijainnin), keikkaliput ja paluulaivaliput :D. Sitä vaan luottaa älypuhelimeen, josta voi kaivella kaikki tiedot tarvittaessa. Ja toisaalta voikin, mutta ehkä pikkuisen helpommalla olisi voinut päästä joissain kohtaa..

Vegaanista makkaraa..

Ja vegaanisia pihvejä ja leikkeleitä. En ostanut.

Nyt on palattu arkeen. Laivalta menin suoraan fysioterapiaan, jossa sain todella hyviä ohjeita olkapään kuntoutukseen. Fyssari totesi samaa kuin osteopaatti - mutta vähän perusteellisemmin - että syöttö tulee rintarangasta ja varsinainen roisto on lantio. Vuosi sitten kärsitty pullistuma on jättänyt askellukseeni tietynlaisen jäykkyyden, joka ylläpitää vasemman puolen rintarangan jäykkyyttä ja kääntää olkaa eteenpäin. Olkakapselin venytykseen sain hyviä vinkkejä ja rintarankaahan olen itsekin jo mobilisoinut.

Mahtavinta oli, että Timo osasi myös ottaa sen rintarangan jäykkyyden huomioon treeniohjelmaa suunnitellessaan. Sekä alkuverryttelyssä että pääliikkeissä on mukavasti kiertoja. Tänään tehdessäni vatsalihasliikkeitä salilla joku mies kysyikin, että olenko golfari :D.

Salille ehdin tänään hieman ennen klo 16 ja olihan kyllä sellainen kokemus, ettei enää ikinä ellei ole pakko. Ruuhka oli aivan älytön. Neljä kundia oli vallannut toisen kyykkyhäkin, ja jouduin pyytämään heitä siirtämään kamojaan, että pääsin käyttämään toista. Kun aloin tehdä toista liikeparia, ne ryökäleet veivät penkin nenäni edestä. No, sen siitä saa kun yrittää ruuhkasalilla käyttää kahta paikkaa. Suivaantuneena nappasin käsipainot, joilla tein penkkiä isommilla painoilla kuin olisin penkkipaikalla tehnyt.

Leuanvetoakin tuli harjoiteltua. Ei mennyt ihan yhtä näpsäkästi kuin trainerin kanssa, mutta suunta oli oikea (ylöspäin, ehe ehe).

Valmentajan tapaaminen

Tänään tapasin Töölön Kisahallilla valmentaja Timo Haikaraisen, jonka kanssa aloitettiin kolmen kuukauden treenit. Alkuun tehtiin vähän mittauksia ja keskusteltiin tavoitteista. Sitten verryttelyyn, jossa oli mukavasti venyttäviä liikkeitä ja joka haastoi myös vähän tasapainoa.

Timo teki minulle kaksi ohjelmaa, molemmat yksijakoisia, ja niillä treenaan kolmesti viikossa. Eli esim. treeni A tulee kahdesti viikossa ja treeni B yhden kerran. Seuraavalla viikolla toisin päin. Tykkään, kun ohjelmassa on isoja kuormittavia perusliikkeitä, kuten sumo-mavea tangolla. Vatsalihasliikkeet hän suunnitteli ohjelmaani niin, että saan kiertoa rintarankaani, joka on jäykkä kuin olisi sementillä rapattu.

Tykkäsin tosi paljon hänen tyylistään valmentaa, rohkaiseva ja tsemppaava, ja olemus oli jotain innostuneen ja rauhallisen välimaastosta. Välillä oli myös mukava kuulla, etten nyt kaikkea ollut tehnyt ihan päin persettä, eli penkkipunnerrustekniikka oli ihan "nättiä", eikä siinä ollut korjattavaa.

Lopuksi käytiin ohjelmat läpi (saan ne vielä kirjallisena sähköpostiin), keskusteltiin vähän ruokavaliosta ja lisäravinteista + aerobisen yhdistämisestä tähän treeniin (pitää pudottaa rankasti tämänhetkisiä määriä..).

Huomenna lennän (että hirvittää) Tukholmaan, jossa stand up -idolini Louis C.K. esiintyy Globenissa. Ollaan yksi yö hotellissa ja laivalla takaisin. Maanantaina ollaan Helsingissä ja käyn fysioterapeutillani näyttämässä olkapäätä, joka kylläkin nyt on tietysti ihan oireeton - juuri kun sain ajan varattua. No, ainakin olen jotain tehnyt oikein.

Tiistaituumailut

Kävin tänä aamuna hakemassa salilta kokovartalojumituksen. Ylätaljan kiskomisessa on ollut pieni tauko ja nyt onkin selkä niin tuhannen jumissa, ettei pahemmasta väliä. Tänään ohjelmassa oli
- kyykkyä
- ylätaljaa
- askelkyykkyä
- takareisiä laitteessa istuen
- hauiskääntöä alataljassa maaten
- ojentajille kickback taljassa
- pystypunnerrus käsipainoilla
- vatsoille jalkojen nostoa penkissä

Eilen oli töissä rekrytointivalmennusta ja sen jälkeen tein vielä muutaman tunnin töitä, joten työpäivästä tuli vähän pidempi. Mies kävi pikkukoiran kanssa tekemässä pitkän lenkin, joten eiliset askeleeni jäivät alle 5000! Ärsytti ja suivaannutti sen verran, että kun en tänäänkään ehtinyt koiran kanssa lenkkeilemään (mies tykkää ulkoilla sen kanssa onneksi), niin tänään kävelin töistä Töölön kisahallille ja nyt on sentään mittarissa jo päälle 13 000 askelta tältä päivältä. Eilen sen todella huomasi, että olin ulkona huomattavasti normaalia vähemmän. Illalla oli tunkkainen ja väsynyt olo.

Pikkukoira on niin aamu-uninen ja kylmänarka, että sitä on inhottavaa kiskoa aamulla 5.30 lenkille. Silloin kun isot koirat ovat täällä, niin niistä varsinkin nuorempi on valmis lenkille mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä ja kaatosadetta lukuunottamatta melkein joka säässäkin. Ja nyt kun mies käy pikkukoiran kanssa kävelemässä pitkän lenkin, niin tuntuu ihan tyhmältä erikseen noita askelia haalia, kun ne tulevat "ilmaiseksi" silloin, kun isot koirat ovat täällä. Tajuaakohan tästä nyt yhtään mitään..

Palautin tänään ruokapäiväkirjan pt:lle selityksin varustettuna. Yritin myös muutamilla ranskalaisilla viivoilla listata tavoitteitani kuten:
- saada lisää lihasta, mahdollisimman vähän rasvaa sen mukana
- oppia vaativien liikkeiden (kyykky, penkki jne.) suorittaminen puhtaalla tekniikalla
- oppia lisää treenaamisen perusperiaatteista ja miten soveltaa niitä omaan harjoitteluun: milloin lisää painoja (tekniikka vs. sopivat painot)? miten syödä ja missä vaiheessa päivää? jne.

Perjantaina tapaan hänet, kävin tänään hankkimassa kisahallille kulkulätkän ja latasin 10 kertaa siihen.

Laitan nyt vielä kuvitukseksi tämän treenipäivän syömisistä vähän tietoa. Elämäntapakyselyssä arvioin, että syön 1800-2000 kcal päivässä ja sille välillehän tuo näyttää tosiaan asettuvan.

 Vesiä en merkitse tuonne, kun en jaksa. Pitäisi ehkä, kun tulee juotua ihan liian vähän.

Vanhan loppu ja uuden alku

Päättynyt viikko alkoi hyvin ja hiipui loppua kohden. Tässä liikkumiset heiaheiasta:

Eli pari salikertaa yksijakoisella ja kolme aerobista (joista yksi ei sentään ollut sama juoksulenkki). Suunnitelmissa oli eilen käydä vielä salilla, mutta parin tunnin automatka vanhempien luokse ja sieltä parin tunnin automatka veljen luokse vei sen verran voimia, että sali jäi väliin. Nyt on alaselkä vähän jumissa autossa istumisesta ja eiliset syömisetkin jäivät aika niukaksi. Isä tarjoaa aina soijajäätelöä ja limua, enkä niitä halunnut syödä, kun ei alla ollut kunnon ruokaa. Kotona oltiin sen verran myöhään, että rakensin tofupihvistä ja ruispalasta itselleni hampurilaisen.

Syömisistä sen verran, että perjantaina on ensimmäinen tapaaminen personal trainerini kanssa, ja hän pyysi pitämään ruokapäiväkirjaa kolmesta päivästä siten, että yksi on treenipäivä, yksi viikonlopun päivä ja yksi normaali arkipäivä ilman treenausta. Pitäisi myös kirjata tavoitteita ylös, mitä odotan valmennukselta. Perjantaina starttaamme testeillä.

Syömisissä olen nyt käyttänyt kalorilaskuria ja tältä näytti esimerkiksi eilisen päivän lukemat:

Kuten sanoinkin jo, eiliset syömiset menivät miten sattuivat. Olen laittanut itse tuon tavoitteen 30/40/30 (Zone), koska sillä voin mielestäni hyvin. Voi olla, että pt viilaa sitä johonkin suuntaan. Kulutus on kalorilaskurin arvioima sen perusteella, että olen merkinnyt päivän kulutukseni olevan kohtalainen: lasken 2-3 tuntia koirien kanssa lenkkeilyä kohtalaisen kulutuksen piikkiin. Sellaisina päivinä kun treenaan, laitan sykemittarista kulutetut kalorit erikseen tuonne. Painoa on tällä hetkellä 51.4 kg, enkä osaa oikein sanoa, mihin sen toivoisin asettuvan. Olen siis 162,5 cm "pitkä", joten periaatteessa painoa voi kyllä tulla lisää, mutta näkyvän lihaksen muodossa vain, kiitos.

Ykköstavoitteeni on siis saada ainakin jonkin verran lisää voimaa ja mahdollisimman vähän rasvaa siinä sivussa. Toinen tavoitteeni on oppia lisää saliharjoittelusta; saada sitä monipuolisemmaksi ja kehittävämmäksi ja oppia treenaamaan oikein niin, etteivät paikat hajoa. Kolmas tavoitteeni on saada lisää venyvyyttä ja liikkuvuutta, miten ja milloin venytellä.

Vähän jännittää tämä pt-kuvio, että mitä tästä seuraa, mutta samalla olen myös innoissani. Ehkä jonkun kanssa keskusteleminenkin auttaa jo selkiyttämään omia tavoitteitani ja ajatuksiani, kun tiedän, mikä on yleensä mahdollista.

Niin, isot koirat lähtivät nyt sitten taas muutamaksi viikoksi isän luokse talonvahdeiksi. Pikkumuffe nukkuu vielä, lähden sen kanssa kohta kävelylle.

NOOO!! No, no, no!

Tyhmä google. Lakkauttavat readerin. Tyhmää!

Who is going to tell the normal people that RSS is dead?Wait.Who is going to explain to normal people what RSS was?
— MG Siegler (@parislemon) March 14, 2013

Plääh.

Kello on 5.40, enkä raaski herätellä koiria tuonne pimeään 18 asteen purevaan pakkaseen. Punnitsen tässä, että menen varmaan salille (aukeaa 6.30) ensin ja vien koirat sitten lyhyelle kävelylle ennen töihin lähtöä. Olisin voinut tehdä päätöksen jo eilen illalla ja siirtää herätyksen vaikkapa vähän ennen klo 6 sen sijaan, että kiskoin itseni sängystä jo ennen viittä. Hmph.

Tästätuleehyväpäivä. Tästätuleehyväpäivä.