Näytetään tekstit, joissa on tunniste viihde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viihde. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Närästää?!!

En ole koskaan, siis oikeasti koskaan kärsinyt närästyksestä. En tiennyt, mitä se edes on. Ihmiset yrittivät selittää, että "no sillein kun tuntuu polttavalta tuolla nielussa / ruokatorvessa / rintakehässä". ?? Olin vaan aina yhtä ymmälläni. Ei mulla vaan sellaista.

Tämä viikko on ollut ihan super-stressaava. Töissä tapahtui isompi kriisitilanne, joka aiheutti pitkää päivää loppuviikkoon, joka oli muutenkin jo pakattu täyteen menoa. Alkuviikko oli jo ennestään muuten kiireinen Tallinnan reissuineen yms. Olen jo aiemmin oppinut, että kalenteri on hyvä pitää suht väljänä, eikä sopia liikaa yhteen päivään, mutta välillä tulee lipsuttua ja sitten huomaakin, että koko viikko on buukattu aivan täyteen niin, ettei edes lounastauolle ole aikaa. Mutta nyt kun vuosi lähenee loppuaan ja olen vielä jäämässä lomalle, niin kaikki haluavat hoitaa sen ziljardi asiaa "vielä ennen pyhiä". Ja sitten tosiaan asiaa pahentavat vielä tuollaiset yllättävät tilanteet, joiden vuoksi on pakko siirtää kaikki suunnitellut asiat sivuun.

Tällä viikolla syömiset ja urheilut ovat menneet aivan poskelleen. Yksi sali ja yksi juoksulenkki on vasta plakkarissa ja nyt ollaan jo sunnuntaissa. Eilen vain lepäsin palautuakseni tästä viikosta; en edes ajatellut treenailua, vaikka olisi ollut aikaa. Voimia ei ollut kerrassaan yhtään. Nukuin useaan otteeseen pätkissä ja söin, mitä kaapista löysin = appelsiinisuklaalevitettä. (No, söin keittoa ja leipääkin..)

appsuklaalevite
Osasyyllinen!
Lähdin miehen kanssa iltapäivällä käymään kaupungilla tarkoituksena ostaa pari joululahjaa. Olo oli muuten ihan ok, mutta rintakehää alkoi poltella, eikä helpottanut, vaikka joi vettä. Yhtäkkiä melkein tunsin, kuinka pääni päälle syttyi hehkulamppu: onko TÄMÄ närästystä? Kuvailin oireita miehelle, joka sanoi, että sitähän tuo vaikuttaisi olevan. Illalla juttelin vielä siskon kanssa, ja hän sanoi, että suklaa on yleinen närästyksen aiheuttaja. Miten niin muka? Ei ole ikinä ennen suklaa minua närästänyt. Tai mikään muukaan! Mutta näemmä stressi + liikunnan puute + suklaa = toimiva kombo närästyksen luomiseksi. Kun en pääse liikkumaan, niin stressi kasaantuu entistä suuremmaksi. Tällä viikolla on koirien kanssa lenkkeilykin jäänyt parina päivänä muiden harteille, kun en ole töiden vuoksi ehtinyt käydä kotona kuin nukkumassa.

Olipa tuo närästys muuten niin inhottava tunne, että se toimi vallan jonkinlaisena herätyksenä. Nyt on suunniteltava ajankäyttö jatkossa entistä paremmin, eikä katsottava vaan kalenteria, että "tuossa on tyhjä kohta". On pakko pohtia, mitä sen ympärille on sovittu, ja mitkä niiden vaikutukset ovat. En halua saada mahahaavaa tai vetää itseäni piippuun töiden takia.

Tällä viikolla oli tosiaan jonkinlainen pikkujoulukin oman yksikköni ja eräänlaisen "rinnakkaisyksikön" kanssa. Meitä oli 40 henkilöä syömässä ja stand uppia katsomassa. Olihan muuten harvinaisen huono show! Jos voin jotain suomalaista koomikkoa epäsuositella, niin Ilari Johansson on ilman muuta number 1. Näin hänet ensimmäisen kerran vuonna 2008, ja tyypillä on edelleen aivan samat jutut! Olen siis nähnyt hänet ehkä noin 10+ kertaa ja joka kerta sama setti! Muistan jo hänen juttunsa niin hyvin, että voisin heittää ne hänen puolestaan. Ihmisen evoluutio, savolainen konduktööri, saisko teidän tyttöä saatille (jos se ei lähde, lähde sinä) jne.. Miten alta riman voi vetää? En siis todellakaan ole väen vängällä käynyt häntä katsomassa toistakymmentä kertaa. Syy, miksi olen nähnyt hänet niin monta kertaa, on lähinnä siinä, että hän on sitten ollut osa kokonaisuutta, jossa on ollut muita parempia koomikoita tai minulle entuudestaan tuntemattomia. Tuollakin piti olla alunperin täysin eri esiintyjät (mm. Anders Helenius), mutta muutoksia tulee ja tällä kertaa nyt sitten näin huonompaan suuntaan.

meikkieikku
Ammattilaisen meikkaamana.
Tukka onkin sitten itse "laitettu" :D
Meille tarjoiltu buffet-illallinen oli tietysti kasvissyöjälle aika köyhä. Onneksi kasvikset olivat rapeita ja hyvin maustettuja; raikasta salaattia, erilaisia juurestikkuja ja marinoituja oliiveja / artisokkaa / paprikaa. Niiden kylkeen kun söi hieman leipää, niin sai siitä ihan lautasellisen kasattua, mutta eihän siinä tietysti mitään proteiinia ollut.

Tänään olen jo sen verran iskussa, että lähden kohta salille, kunhan se aukeaa. Ajattelin tehdä koko kropan treenin, koska huomenna ja tiistaina on oltava niin aikaisin töissä, että ainakin aamusali jää tekemättä. Mutta yritän ainakin toisena päivänä käydä sitten illalla (jos vaikka saisin siskosta seuraa, juhuu?), jos tämän päivän treenistä palaudun. Keskiviikosta alkaa parin viikon loma, ja se on enemmän kuin tervetullut.

Täytyy sanoa vielä näin negatiivissävyisen postauksen loppuun, että jokaisesta päivästä olen tälläkin viikolla löytänyt useita positiivisia asioita ihan ilman kaivamatta. Tavoite on, että päivän päätteeksi mietin vähintään kolme hyvää asiaa kuluneesta päivästä, mutta on käynyt niin, että jo aamulla matkalla junassa ilman kummempia miettimisiä on mieleen putkahtanut viisikin asiaa siitä kyseisestä päivästä. Ja siitä tulee jo itsessään hyvä mieli, että pystyy näkemään ne hyvät puolet, vaikka sitten olisi kuinka kiireinen ja stressaava päivä hyvänsä.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Stand-uppia ja muuta menoa

Eilen, tänään ja huomenna päivät vierähtävät sen verran pitkiksi erilaisen työ- ja viihdeohjelman merkeissä, että en todennäköisesti ehdi treenaamaan. Eilen menin aamulla töihin aikaisin, joten en ehtinyt salille ennen työpäivää. Töistä suoraan nopeasti koirat lenkille ja isä tuli niiden seuraksi, kun lähdimme stand up -keikalle Savoyhin.

savoy

Bill Burr on koomikko, jonka "löysin" siskon ansiosta Netflixistä muistaakseni keväällä/alkukesästä. Riemastuin kesällä, kun kuulin hänen esiintyvän Suomessa nyt loppuvuodesta ja buukattiin heti liput. Näytös myytiinkin sitten melko pikaisesti loppuun. Show alkoi eilen klo 19 ja reilu puolitoista tuntia sellaista tykitystä, että alkoi jo vähän vatsaa krampata lopussa. Miehenkin silmistä valui kyyneliä keikan kuluessa. Tuollaisen jälkeen on kyllä jotenkin takki aivan tyhjä, hieman haikeakin olo ja jollain tapaa terapeuttistahan se on nauraa niin paljon, että melkein itkettää.

dvd


Saliin siirtyessämme löysimme istumapaikoiltamme dvd:t, jotka oli jaettu jokaiselle. Olen tuon keikan jo Netflixistä katsonutkin, mutta silti jee, tästä saan hyvän joululahjan ystävälleni :D. Suosittelen kyllä lämpimästi kaikille stand-upin ystäville, jotka eivät hätkähdä roisia ja paikoitellen aggressiivistakin tykitystä. Jos kotimaisista esim. Niko Kivelä uppoaa (oli lämppärinä tuolla), niin Bill Burr kannattaa ehdottomasti tsekata.

siskokset
Siskokset kuin.. discokset?

me
Nenävakka löytänyt nenäkantensa
Kirjoittelen tätä postausta hotellin kokoustilassa, odotellaan vielä osan porukkaa saapumista, kun on taas eri maista osallistujia tulossa. Tallinna on harmaa ja sateinen, samanlaista kuin Helsingistä lähtiessä. Olen kotona vasta 19.30 aikaan ja koska syömiset tänään ovat aika huterat, niin vaikka ajallisesti ehkä ehtisin salille tänään, niin tiedän, ettei treenaamisesta tulisi mitään. Väsynyt ja nälkäinen kun on, niin vaikka saisin itsestäni kaivettua sisun mennä illalla treenaamaan, niin se olisi todennäköisesti suoritus, joka vain suututtaisi enemmän. Vai olisiko kokonaan skippaamisen sijaan parempi mennä tekemäänkin joku ihan kevyt treeni? Kyykkäisi pelkällä tangolla, tekisi askelkyykyt omalla painolla jne.? Olisiko se lihaksille tervetullutta vaihtelua?

Huomenna taas on oltava töissä aamulla ennen kukonlaulua, ja töistä päivä jatkuu suoraan Virgin Oiliin, jossa taas luvassa stand uppia. Normaalisti kökin kaikki illat kotona ja nyt sitten tulee yhdelle viikolle tällainen rysäys kaikkea. Huomenna saattaisin kyllä ehtiä juoksulenkille aamulla, jos heräilen taas todella aikaisin.. Tänään heräsin itsekseni hieman neljän jälkeen, mutta nyt torkuin sitkeästi vielä kolme varttia. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin kyllä voinut nousta tuolloinkin, olisi ehtinyt tehdä koirien kanssa kunnon pituisen aamulenkin. Kun tiesin kuitenkin, että mammakoira nihkeilee taas lenkille lähtöä siihen aikaan, ja kun satoi ja oli aivan superliukasta, niin päätin sitten itsekin kääntää kylkeä. Kun sen pakottaa pihalle, niin lenkkeily on kuin suossa juoksemista. Taas näin jälkiviisaana pohdin, että olisi voinut lähteä pelkästään juniorin kanssa kahdestaan, kun se on valmis ulos mihin aikaan tahansa.

Aamulenkki typistyi siis 20 minuuttiin, kun satamassa piti olla viimeistään 7 aikaan ja kotoa lähdin siis noin kolme varttia ennen. Mies sitten pyöräytti koiria vielä herätessään toisen samanmoisen, ja käy niiden kanssa vielä töistä palattuaankin. Tällaisilla keleillä saan itsekin usein lonkankoukistajat jumiin, kun köpöttelen tuolla vesijäällä, mutta mies onnistuu usein saamaan itsensä aivan kramppiin, harjoituksen puutetta ;).

heia2013

Vuosi ei ole ihan vielä lopuillaan, mutta tässä vähän dataa tämän vuoden treenimääristä. Hieman vajaa 12 salitreeniä kuukaudessa ja juoksukilometrithän ovat täysin romahtaneet aiemmista vuosista. Parhaimmillaan juoksin sataa kilometriä kuussa, mutta silloinpa ei sitten salilla tullut käytyä juuri lainkaan. Sitten alkoivat erilaiset ongelmat; lonkankoukistajien kireydet ja sitä kautta alaselkäkivut. Kun viimein aloitin saliharjoittelun, sain jo siitä pelkästään apua lihaskipuihin. Liikaa yksipuolista kuormitusta oli siis siihen mennessä.

Kävelykilometrejä en ole tainnut merkitä kuin yhdestä lenkistä, ja käveltyä tulee muutenkin niin paljon koirien kanssa. Mutta huomatkaa, top kolmosena venyttely :D. Olen venytellyt tänä vuonna melkein keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa! Pakko suhtautua huumorilla, koska muuten melkein itkettäisi. Tosin puolustuksekseni on sanottava, että olen merkinnyt vain vähintään puolen tunnin venyttelyt tuonne. Eli olen kuitenkin töissä salipäivinä venytellyt rintalihaksia ja lonkankoukistajia; en aina, mutta monesti kuitenkin. Ehkä pitäisi merkitä nekin kerrat, niin näkisi niistäkin kylmän totuuden. Tuossa pitäisi näkyä myös minuuttimäärät: stretching, 21 times, 21 minutes.. No, sitten on nuo intervallitreenit kuntopyörällä ja listan ulkopuolelle jää sulkikset ja kiipeily, joita on siis harrasteltu alle seitsemän kertaa kumpaistakin.

---
Nyt ollaankin jo paluumatkalla, ja kotona ehkä jo alle kahden tunnin päästä. Merellä verkko toimii aina vähän huonosti, mutta yritänpä postata tämän joka tapauksessa..