Kuntosalista

Tässä kesän saliruuhkia kiukutellessani ihmetellessäni ajattelin kertoa vähän kuntosalista/ -keskuksesta, jossa käyn, eli Tikkurilan Elixia. Ennen varsinaista saliesittelyä myönnän aina välillä haaveilevani kotikuntosalista. Toteuttaisin sen silmänräpäyksessä, jos meillä olisi ylimääräistä tilaa. Asumme kolmiossa, mutta yksi huone on "kirjasto"/työhuone, eli pakattu täyteen kirjoja ja miehen tietokoneita. Siellä viihtyvät myös kissamme; joko piilossa kirjahyllyssä kirjojen takana tai vaatekaapissa. Avoimempi köllöttelypaikka on aivan ikkunan edessä olevalla pöydällä, johon on asetettu houkuttelevasti isohko tyyny. Siitä paikasta on välillä ollut jopa pientä matsintynkää.

Toinen huoneista on makuuhuone ja olohuoneen valtaakin sitten levykokoelma sekä äänentoistolaitteet. Jos olisi yksi tai kaksi lisähuonetta olisi, niin toiseen hommaisin pianon ja toisesta tekisin kotisalin.

Tämä haave omasta yksityissalista pyöri taas päässäni eilen, kun illalla seitsemän aikaan lähdin tekemään rinta&selkä-treeniä. Elixia sijaitsee 3-4 minuutin kävelymatkan päässä kotoani, joten sinne kipittää huonommallakin säällä varsin helposti. Näin kesäaikaan illalla treenaaminenkaan ei näytä olevan aivan myrkkyä, tai sitten eiliseen virkeään olooni oli syynä juuri päättynyt loma. Salille kirjautuessani näytti lupaavan hiljaiselta ja olinkin toiveikas, että pääsen tekemään supersarjani kerrankin kunnolla. Mutta pah, niinpä vain lämmittelyt tehtyäni koko yläkerta alkoi pakkautua täyteen porukkaa ja se siitä rauhallisuudesta.

Tikkurilan Elixiassa on useita treenaustiloja erilaisilla välineillä varustettuna. Aloitan aina treenini yläkerrassa, jossa on melkoinen määrä erilaisia lämmittelylaitteita; juoksumattoja, crossareita, kuntopyöriä ja soutulaitteita. Näitä kaikkia on varmaan yhteensä kolmisenkymmentä. Niiden lisäksi tuossa yläkerran tilassa on taljat, käsipainoja, levypainoja, smith, kaksi kyykkypaikkaa, kaksi penkkipunnerruspaikkaa ja vinopenkkejä. Seinän takana on TRX-ryhmäliikuntatila, jossa on tunteja vain pari kertaa viikossa ja kaksi muuta ryhmäliikuntatilaa, joissa on myöskin lähes aina tilaa tehdä alkuverryttelyt. 

TRX-tila, jossa teen lämmittelyt ja vatsalihasliikkeitä matolla

Alakerrassa on kaksi salia ja kaksi ryhmäliikuntatilaa. Toisessa ryhmäliikuntatilassa on spinning-pyöriä ja toinen on sitten erilaisia jumppia varten. Se on todella avara tila, josta löytyy jumppapalloja, kahvakuulia, bodypumpissa käytettäviä tankoja ja levypainoja, steppilautoja ja mattoja. Tässä tilassa teen yleensä askelkyykkykävelyjä kahvakuulat kourassa ja satunnaisesti sählään jumppapallon kanssa.

Saleista toisessa on LifeFitnessin pakkalaitteet, joista itse käytän tällä hetkellä reidenojennus ja -koukistuslaitetta, vaakasoutulaitetta ja "ylätaljaa". Ylätaljan teen pakkalaitteessa siksi, että se on vaakasoutulaitteen vieressä, ja ohjelmassa on nämä kaksi superina. Muuten joutuisin ramppaamaan yläkerrasta alakertaan vaihtaakseni liikettä, ja siinäpä se superin idea sitten menisikin. Reidenkoukistuslaite on harmikseni sellainen, missä istutaan. Aiemmin, kun sali oli vielä Finnbody-ketjua, laitteessa oltiin vatsamakuulla, josta pidän enemmän.

Aurinkoisena päivänä välillä turhankin kuuma tila

Pakkalaitteita molemmin puolin seiniä

Toisessa alasalissa on toiminnalliseen harjoitteluun varattua tilaa ja välineitä sekä levypainolaitteita, joista käytän jalka- ja rintaprässiä. Siellä on myös dippi/leuanvetoteline ja selänojennus-penkkejä, joita tulee käytettyä.

Plussaa koko kuntokeskuksessa on se, että siellä on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia suorittaa treeni. Miinusta on se, että ainakin nykyisessä saliohjelmassani joudun pomppimaan edestakaisin, etenkin rinta&selkäpäivänä. Kädet ja jalat hoituvat aika mutkattomasti. Jalkatreenipäivinäkin vaihdan tilaa pariin otteeseen; ylhäällä kyykkään, ryhmäliikuntatilassa askelkyykkykävelyt, toiminnallisessa tilassa on jalkaprässi ja laitetilassa koukistus- ja ojennuslaitteet. Silloin kun suunnittelen itse saliohjelmani, niin voin tietysti paremmin vaikuttaa siihen, mitkä liikkeet teen. Kuitenkin hieman kismittää, että salin fyysiset puitteet määrittävät ohjelmaa niin tiukasti. Vaikka niinhän se olisi, oli sali mikä hyvänsä ja kotisalissakin olisi tietenkin omat rajoitteensa ja puutteensa.

Kotisalissa houkuttaisikin eniten juuri se, että siellä ei ole muita ihmisiä ja voisin treenata tismalleen siihen kellonlyömään kuin huvittaa ja tehdä sarjani odottelematta eri paikkojen vapautumisia. Eilenkin jäi ristikkäistalja tekemättä, koska niissä oli aivan koko ajan joku ja lopuksi sen valtasi neljän miehen joukko. Vaihdoin ristitaljan fly-laitteeseen , ja se olikin ihan tervetullutta vaihtelua rintalihaksille.

Tänään kävin polkemassa intervallitreenin ja oli oikeasti vähällä, etten liukastunut omaan hikeeni noustessani pois pyörän satulasta :D. Täällä on ollut tänään todella hiostava ja kuuma ilma, enkä ole salilla ollut noin ympärimärkänä pitkään aikaan. Lopussa alkoi jo hieman krampata varpaissa, vaikka olen nauttinut nyt mankkaakin (sekä sitraattia että kloridia) runsaasti eri muodoissa.

Huomenna onkin sitten ne yhteistreenit pt:n kanssa, jes!

Edit: Unohtui mainita, että Elixia ja SATS ovat nykyisin samalla omistajalla (tai kilpailuviranomaiset eivät kai vielä ole hyväksyneet kauppaa), joten odotan kyllä mielenkiinnolla, avautuuko tässä jossain vaiheessa pääsy myös Tikkurilan SATS:iin.

Kevyt viikko, reisille meni

Keskiviikon saliruuhkasta viisastuneena menin eilen torstaina salille 12.30 aikaan. Sain siltikin sumo-maven jälkeen hieman odotella smithin vapautumista. Joku mies siinä oli tekemässä kymmeniä sarjoja penkkipunnerrusta, mutta käytin aikani hyväksi ja testasin bosun päällä takareisiliikettä, jota olin nähnyt erään miehen tekevän kerran, glute ham raisea. Päädyin lopulta tekemään jopa viisi sarjaa, 20, 18 ja 3 x 15, kun sujui niin helposti ja sainkin noilla pidemmillä sarjoilla kivan pumpin takareisiin.

Tuossa tuli jonkun verran autettua ylävartalolla, joten liikkeestä saisi varmaan raskaamman ja takareisilihaksia eristävämmän, kun tukisi jalat jonnekin, esim. tangon alle, ja pitäisi kädet vaikka rinnalla tai niskassa. Mutta halusin näin ensimmäisellä kerralla testata liikerataa yleensäkin ja hakea vähän tuntumaa takareisiin, ennen kuin lisään haastetta.

Tämän jälkeen pääsin tekemään ohjelman mukaista juoksijan askelkyykkyä ja sen aikana ehdin jo unohtaa, että piti olla kevyt viikko. Tein kaikki kolme sarjaa 12+12 ja sen jälkeen pumppaava askelkyykkykävely, kolme sarjaa, 12+12 ja molemmissa käsissä 12 kilon kahvakuulat.

Treenivihkoa kaivelin vasta tässä vaiheessa, ja kevyen viikon jalkatreenistä ainoa kevyt osuus meni prässissä. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisin tietysti voinut jättää sen vaikka tekemättä, jotta treeni olisi ollut tavallista kevyempi. Mutta tein sen nyt sitten yhden jalan prässinä, enkä lastannut 53 kg:n kelkkaan lainkaan lisäpainoa.

Nyt on alakerta juntturassa ja kävin hieman hölkkäilemässä, että välttyisin kauheammilta jumeilta. Tulipa eilen ostettua toiveikkaasti tällaistakin:

Magnesium-öljyä, jota voi levittää ennen ja/tai jälkeen treenin. Tämän pitäisi ilmeisesti imeytyä hyvin ja edistää palautumista ja ties mitä kaikkia mankan hyviä vaikutuksia vielä lisää. Tuo on valittu vuoden 2012 terveystuotteeksi ja kun sitä googlailin, niin huomasin, että samalta valmistajalta on myös B12-vitamiinisuihke, jota täytynee kokeilla myös ihan mielenkiinnosta.

Mies levitti eilen tuota suihketta selkälihaksiini, sillä ranka oli hieman kipeänä vatsalihaskierroista. Yön aikana se siellä vaikutti ja kivut tuntuivat kyllä siedettävämmiltä melkein heti levityksen jälkeen. Placeboa, ehkä, mutta taisi jäädä vakiokäyttöön. Ruohonjuuressa oli myynnissä muutamaa erilaista, tuo oli "sport spray", mutta sieltä löytyi myös kipu-spray ja uni-spray, joihin oli sitten lisätty erilaisia aineita. Uni-sprayssa oli muistaakseni kamomillaa ja laventelia.

Toinen ostoslöytö oli myskikurpitsa, jota Heidi on hehkuttanut jo jonkin aikaa. Tunnustan tulleeni aivopestyksi ja huhuilin jokin aika sitten fb:ssä, että mistä hitosta tuota oikein löytää. Työkaveri sitten bongasi omasta paikallisesta Itä-Helsingissä sijaitsevasta K-marketistaan sitä ja kun oltiin matkalla sinne, tajusin kipaista vielä Kampin K-kauppaan. Sieltä löytää jostain syystä aina kaiken, ihan älytön valikoima. En tajua, miksen ollut aiemmin tullut ajatelleeksi koko kauppaa. Nappasin ison myskikurpitsan mukaani ja tänään sitten sitä valmistin. Virhe oli siinä, että olin nälkäinen, enkä oikein tiennyt, mitä olisin tehnyt, joten sähelsin vähän kaikkea.

Kurpitsanpuolikkaat menossa uuniin

Paistoin kurpitsanpuolikkaat 45 minuuttia 200 asteessa ja kun ne tulivat uunista ja olivat hieman jäähtyneet, maistoin. Olisin kyllä voinut siltä seisomalta syödä kummankin sellaisenaan, hyvää!! Kuori irtosi helposti, olin varautunut pidempäänkin taisteluun niiden kovertamisessa. Mutta veitsellä vaan irrotin kuoret ja sain kaksi mötikkää valmiina odottamaan survomistaan.

Siemenet odottavat vielä valmistamistaan. Löysin hyvän ohjeen niiden valmistamiseen ja ajattelin huomenna kokeilla. Noissa on kuulemma paljon hyviä hivenaineita, mm. sinkkiä ja magnesiumia. Muistan myös  lukeneeni aikoinaan, että kurpitsansiemeniä käytetään eturauhasongelmien hoitoon ja syötinkin niitä vanhalle pappakoiralle aikoinani kasvissoseen joukossa, sillä sen eturauhanen välillä villiintyi. Omasta eturauhasestani en ole niin huolissani ;). Mutta siis jonkinmoista superfoodia siis nuo siemenet!

Takaisin kurpitsaan.. Survoin sen soseeksi ja maustoin paprikalla, korianterilla, chilillä ja ripauksella suolaa. Lopputulos oli ihan ok. Kokeeksi sotkin muutaman haarukallisen mössöä maustamattomaan soijajogurttiin ja nyt tuloksena oli ihan kuin joku jälkiruoka?? Todella hyvää, mutta en oikein tiennyt miten suhtautua :D. Kärsimätön ja nälkäinen kun olin, päädyin heivaamaan soseeseen vielä erilaisia yrttejä; basilikaa, oreganoa, meiramia ja timjamia. Sitten söin sen sellaisenaan kylmäsavutofun kanssa.

Seuraavalla kerralla täytynee kokeilla jotakin reseptiä, koska en selvästikään ole mikään spontaani kokkailija-onnistuja. Ainakin tämä linssi-kurpitsa-pata näyttää herkulliselta, samoin tämä lisäke. Kuolaan jo katsoessani noita kuvia. Muistan myös, että 90-luvun lopulla New Yorkissa söin to-die-for -kurpitsakeittoa, joten jonkinlaista keittoa ajattelin tuosta myös tehdä.

Nyt koirat lenkille ja sitten yöunille (osa 2). Aamulla (perjantai siis, kello on tätä kirjoitettaessa jo yli puolen yön) menen aikaisin salille tekemään kevyen selkä-rintatreenin ja sen jälkeen siivoamaan ystäväni kämppää hänen kanssaan. Juhannusta ei varsinaisesti vietetä mitenkään ihmeellisesti; istumme iltaa siskon luona tuossa viereisessä korttelissa ja luvassa on kuulemma herkullista punajuuri-savutofu -salaattia. Elämä olisi aika paljon ankeampaa ilman Chocochiliä!