Näytetään tekstit, joissa on tunniste sinkki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sinkki. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Hello, stranger

Onhan näitä listauksia näkynyt muissakin blogeissa, mutta kerta se on ensimmäinen täälläkin. Joulun kunniaksi tai muuten vain tässä luettavaksenne hakusanoja ja -lausekkeita, joilla blogiini on päädytty. Nämä eivät ole missään tietyssä järjestyksessä, poimin google analyticsistä sieltä täältä lähes sadan hakutermin joukosta.


    1.    "sukkasilleni"

Get it? En minäkään. Laitoin jekun kiertämään ja klikkasin pariin blogiin hakemalla tuolla hakusanalla.

    2.    läpiveto taljassa

Huippuhyvä pakaratreeniliike, jota teinkin itse asiassa viimeksi eilen, pitkästä aikaa. Jouluaattona kun salilla ei ollut juuri muita, niin oli hieman matalampi kynnys vedellä köyttä jalkovälistä. Tässä sitä tuntumaa saa kyllä aina hieman hakea, mutta kyllä se sieltä löytyy, kun keskittää ajatukset tiukasti lantion seudulle, eikä vain heilu taljassa kuin lippu tangon nokassa.
Katsokaa, läpivetoa ilman käsiä!

    3.   lihastohtori sinkki

Lihastohtorin sinkkisuosituksista kannattaa kysyä häneltä itseltään. Vegaaneilla kuitenkin tuppaa sinkin saanti olemaan vähän alakantissa, sillä eläinperäisistä lähteistä sinkki imeytyy helpommin kuin kasviperäisistä. Wikipedian mukaan suomalaisten kolme tärkeintä sinkin lähdettä ovat viljat, liha ja maito. Koska viljatuotteiden fytiinihappo heikentää sinkin imeytymistä, niin vegaanin voi olla hyödyllistä syödä sinkkiä ravintolisänä. Myös pähkinöissä on sinkkiä, mutta on niissä myös runsaasti energiaakin, joten ehkä sinkin saantiaan ei kannata perustaa pelkästään pähkinöiden rouskuttamiseen? Sinkin saantisuositus aikuiselle naiselle on 7 mg/päivä ja esim. 100 grammassa cashew-pähkinöitä on 5,6 mg.

Itse otan sinkkiä 30 mg:n tabletin lähes päivittäin, joka voi joillekin olla liikaa. Itse olen kokenut sen sopivaksi määräksi. Joinain päivinä se unohtuu, kun yritän ottaa sen niin, että se on erillään kuidusta ja viljatuotteista. Enkä voi ottaa sitä tyhjään mahaan, koska tulee huono olo. Tuossa käyttämässäni valmisteessa on mukana myös B6-vitamiini, joka edistää sinkin imeytymistä. Sinkkilisän olen huomannut vaikuttavan ihoni kuntoon sekä flunssaoireiden karkottamiseen / lievittämiseen.

   4.   miksi en saa olla vegaani  

:( . Tämä oli ehkä surullisimmasta päästä oleva hakulauseke. Toivottavasti sen kirjoittanut saa olla nykyisin just sen verran vegaani kuin haluaakin.

   5.   vegaaninen ateria proteiinia 20 g 

Tämä on helppoa: proteiinipitoista pastaa ja kylmäsavutofua! Tämä on mun pikalounas. Keitän aamulla pastat mukaan ja tofua on aina työpaikan jääkaapissa. Pastat lämmitän mikrossa ja tofut pilkon siihen mukaan, ne yleensä kylmänä. Ja siihen vielä rasiallinen kirsikkatomaatteja, niin on hyvä setti.

Pastana käytän Torinon tummaa proteiinipastaa (protskua 23%) tai vehnänalkiopastaa (proteiinia 17%). Jälkimmäisen mausta tykkään enemmän.

    6.    varusteurheilua     

Varusteurheilusta puhuttaessa yleensä kai tarkoitetaan sitä, kun on teknistä kampetta ja gearia ja sitä sun tätä widgettiä ja vikkulaa? Mulla on melkein aina samat treenikuteet päällä ja ainoa varsinainen varuste on sykemittari. Puhelimen käyttöä salilla en ymmärrä lainkaan, mulla ainakin kärsisi treeniin keskittyminen aivan täysin, jos pitäisi välissä kikkailla puhelimen kanssa. Jos sykemittari oikkuilee, otan sen pois, enkä rupea pelleilemään sen kanssa. Käytössä on Suunnon T4D, joka on toiminut ihan hyvin. Jos se oikuttelee, on syynä ollut tähän saakka aina heikossa hapessa oleva patteri.

Keskittymissyistä en myöskään kuuntele musiikkia salilla. En jaksa koota soittolistoja ja joskus joku biisi vain ärsyttäisi tai ei tunnu siihen hetkeen sopivalta, joten en halua, että treeni häiriintyy siitä. Jos teen salilla pidemmän (puoli tuntia tai enemmän) aerobisen treenin, niin sitten kuuntelen musiikkia iPodistani. Mutta esim. juoksulenkillä haluan kuunnella mieluummin luonnon ääniä ja pitää aistit auki. Aikoinani juoksin musiikin kanssa, mutta viimeiset pari vuotta on tuntunut siltä, että kaikenlaista kakofoniaa riittää päivässä ihan tarpeeksi, ja hiljaisuus on harvinaisempaa herkkua.

Treenikuteet kannattaa olla luonnollisesti sellaiset, ettei niiden olemassaoloa huomaa. Lempipuserossani on v-aukko (koska o-aukot tuntuvat usein puristavilta tällaiselle kurkunpään neurooseista kärsivälle) ja se on sopivan pitkä (saa kumarrella ja kyykkäillä, eikä alaselkä vilku paljaana, brrh). Housut ovat mulla yleensä väljät, mutta silti napakat, jos tästä saa jotain käsitystä. En tykkää trikoista.

treenihousut
Casallin treenihousut
    6.    kultosali liikkeitä   
    7.    kuntosaliliikkeet   

Ihan pikkasen hiertää, että tuolla ylemmälläkin hakutermillä on minun blogiini tultu. Tuli semmoinen neuroottinen olo, että oli pakko tarkistaa, lukeeko jossain kohtaa blogissa "kultosali". Google onneksi kertoi, että "Ei tuloksia hakusanoilla kultosali liikkeitä" ja näytti sitten korjatulla versiolla saadut hakutulokset.

Eipä täältä kannata etsiä mitään liikepankkia. Yksi hyvä sellainen on Kuntosaliharjoittelu ja toinen paljon käyttämäni on ExRx.net 
  
    8.    kuohkeita suklaakeksejä 

Vielä on hakusessa se ohje, jolla taivas repeää ja enkelikuoro laulaa. Ja ainahan se taikina on parempaa, ei siitä mihinkään pääse. Tästä postauksesta yksi hyvä ohje.
    
    9.    lakritsitee kuppia päivässä

Jos ei verenpaine ole ongelmana, niin juo niin monta kuppia kuin mieli tekee. Mutta ehkä kannattaa kuitenkin varmistaa se verenpaine ensin? Ja muutoinkin huolehtia riittävästä vedenjuonnista, eikä lipitellä pelkkää teetä. Hyvää tuo Yogin lakritsitee kyllä on, hieman jouluista tuoksultaan.


    10.    massakausi

Koko ajan päällä tavalla tai toisella :P. Tavallaan tuntuu siltä, että keho ja mieli hakee jonkinlaista tasapainoa aika lailla automaattisesti. Jos olen syönyt reilusti enemmän, niin muutama päivä menee helposti kevyemmällä ravinnolla vastapainoksi. Teoriassa uskon, että energiansaantini on aika lailla tasapainossa, mutta käytännössä se on varmaan pienesti plussalla koko ajan, koska paino on koko syksyn ajan ollut maltillisessa noususuunnassa.

Mihinkään sotanorsubulkkiin en ole lähtenyt, vaikka välillä onkin syksyn mittaan ollut mättöpäiviä. Kuitenkin kun olen rakenteeltani sellainen, että ilmaista lihaa ei todellakaan ole jaossa, niin on syötävä kunnolla. Minun tapauksessani se tarkoittaa sellaista +10% lisäenergiaa. Helposti aliarvioin energiankulutukseni, enkä ota huomioon esimerkiksi päivittäisiä lenkkeilyjä koirien kanssa, koska ne ovat niin matalatehoisia, etteivät vaikuta esim. ruokahaluun millään tavalla. Mutta sitten kun koirat ovat isän luona, sen parin tunnin päivittäisen poisjäävän kävelyn vaikutuksen huomaa nopeasti.

Välillä terveellisesti syöminen ottaa päähän, enkä jaksa kerätä kaloreita puhtaasta ruoasta. Siinä kohtaa sitten leivon niitä "kuohkeita suklaakeksejä" tai pyydän miestä pyöräyttämään korvapuustit. Jos joskus rikastun, niin palkkaan itselleni kokin, jonka toimenkuvaan kuuluu se, että kahtena päivänä peräkkäin ei valmisteta samaa ruokaa. Tiedän, että herkullinen ja terveellinen ateria eivät poissulje toisiaan, mutta itse en ole niin luova ja aikaansaava, että kykenisin sellaisia kokkaamaan. Sitten teen sen virheen, että kun löydän hyvän ohjeen, valmistan sitä jatkuvasti ja kyllästyn muutamassa viikossa..

    11.    mistä saa kikherneitä  

Ihan lähikaupasta. Sieltä, missä on pavut ja maissit ja muut vihannessäilykkeet. On GoGreeniä, Bionaa, Pirkkaa, Bonduellea ja varmaan Rainbowtakin. Säilykkeet ovat siitä näpsäköitä, että niitä voi käyttää sellaisenaan, kunhan vain huuhtelee hyvin.

Tarkan markan jengi ostaa kikherneensä kuivatavarana ja keittelee itse + pakastaa kerta-annoksina. Aikoinaan kun teimme näin, pakastimme pitkiin pakastepusseihin siten, että yksi kerta-annos pussin pohjalle, jonka jälkeen siihen tiukka solmu. Sitten toinen kerta-annos siihen solmun päälle samaan pussiin ja taas tiukka solmu. Ja siihen mahtui sitten vielä usein kolmaskin annos. Sitten kun tarvitsi esim. wokkia varten annoksen papuja tai kikherneitä, niin napsaisi siitä solmukohdasta yhden satsin. Koska nykyisin ostetaan lähinnä säilykkeenä, niin ei ole kuvaa tuosta nerokkaasta pakastusratkaisusta, mutta piirsin sellaisen:
papuja
Fontti: Eikku, 16 pt.

Kuivatavaraa kannattaa etsiä etno- ja luomuruokakaupoista tyyliin Punnitse ja Säästä, Ruohonjuuri, Runsaudensarvi (Tre) jne. Ja löytyy niitä hyvin varustetuista tavaratalojen ruokakaupoistakin, esim. Stockmannin Herkusta.

    12.    miten kortisolin aiheuttamat rasvakertymät pois

??? Tätä tietoa hakenut on kyllä joutunut karvaasti pettymään päätyessään tähän blogiin. Itse lähtisin etenemään Bodybuilding.com:in ohjeilla; riittävästi unta, oikea-aikainen ravinto, lyhyet ja napakat treenit (sekä aerobinen että salitreeni), kofeiinin saanti minimiin, ja stressi hallintaan.

----


Edellämainittujen lisäksi blogiin on päädytty lukuisilla muilla veganismiin ja kropan vammoihin liittyvillä hakutermeillä. On etsitty apua kalvosinkiertäjään, olkapäähän, välilevyyn jne. Etsitty basilikapeston kalorimäärää ja neuvoja pätkäpaastoiluun. Tulee ihan riittämätön olo, kun en ole pystynyt auttamaan kaikkia näitä tänne eksyneitä! Mutta toivottavasti kaikkiin noihin hakuihin löytyi apu sitten jostain muualta..

torstai 1. elokuuta 2013

Sairastava marjastaja

Viimeisiä lomapäiviä viedään. Kävin eilen jälleen mustikassa, ja kun koiran tassu alkoi olla jo sen verran hyvä, niin sekin pääsi mukaan. Alunperin tarkoitukseni oli taittaa matka junalla + pyörällä, mutta koira oli tarkkana ja huomasi, että pakkaan marjastamisvälineet reppuun, ja alkoi ulvoa ja pyöriä innosta väkkärää. En hennonut jättää sitä kotiin ja kun se oli kerran ontumatta pärjännyt aamulenkinkin, niin annoin periksi.

Kuva täältä
Mustikkametsässä oli joku mummo minun lisäkseni. Kävelin polulla ohi, ja kysyin, oliko koira käynyt häntä häiritsemässä (se oli juoksennellut polkua edestakaisin, kun keräsin marjoja). Mummo oikein ilahtuneena selvitti, että "ei lainkaan, tästä se paineli ohi ja oli niin hyväkäytöksinen, aijai! Tuolla se vilkkaa, on kyllä mahdottoman kiltti koira!" Tuli hyvä mieli, kun pikkurakki sai vähän kehuja, sillä kilttihän se on kuin mikä, sydänkäpynen <3. Kolme litraa taas keräsin, joten nyt on pakastimessa kaikkiaan yhdeksän litraa mustikkaa, jos en tästä enää jaksa keräämään mennä. Tänään sataa (ja on muutenkin ihan synkkä, kolea ja harmaa päivä), joten metsä on varmaan huomennakin vielä ihan märkä, mutta viikonloppuna voisin vielä ehkä mahdollisesti mennä. Mustikkaa riittää ja eilen keräämäni olivat niin isoja - pensasmustikoiden kokoluokkaa - ja kypsiä, että melkein itsekseen tipahtelivat kämmenelle. Ne herukat pitäisi vielä jostain saada, ja ajattelinkin viikonloppuna käydä katsomassa torin tarjonnan. Keravalla on jotkut kansainväliset torimarkkinat, joten jos on hyvä sää, niin piipahdan sinne.

 photo credit: kahvikisu via photopin cc
Eilen mustikoita poimiessani ajatus virtasi taas vapaasti ja kevyesti. Marjastamisen huono puoli on mielestäni vain satunnainen puutuminen ja jäykistyminen ennen kuin vaihtaa asentoa. Kävi mielessä, että mustikanpoiminta on kyllä jonkinlaista mindfulnessia parhaimmillaan. Sitä keskittyy niin täydellisesti saamaan ne marjat sieltä varvikosta, ja koko ajan kevyesti havainnoi, miten niitä kannattaa riipiä. Luin juuri Tiede-lehdestä neurologi Kiti Mülleristä, joka työskentelee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorina. Hän mainitsee haastattelussa keksineensä mustikassa, miten marjastus trimmaa aivojen toimintaa. Hän oli ensin opetellut käyttämään poimuria niin, ettei siihen tule roskia, ja kun se alkoi toimia, ajatus vapautui vaeltamaan ja kuuntelemaan luonnon ääniä. Jos haluaa lisähaastetta, voi ottaa poimurin kumpaankin käteen. Itse en ole noin hc-poimija, mutta kieltämättä alkoi kiinnostaa kehitys marjastajana :).

Tänään on kurkku kovin kipeä, ja salipäivä olisi ohjelmassa. Harmittaa, mutta todennäköisesti jätän salin väliin, ellei olo kohene iltaan mennessä, kuten kävi viime viikon maanantaina. Nyt on kuitenkin kipeämpi olo kuin silloin, joten en uskalla toivoa parannusta ihan iltaan mennessä, mutta jos huomenna pääsisi salille, kun tänään fiksusti lepää? Tänään piti olla pienen sisarenpojan syntymäpäivätkin, mutta sekin raasu on kipeä, ja kekkerit siirtyvät. Tänään olin jo syntymäpäivien vuoksi katkaisemassa herkkulakkonikin, joka on kestänyt onnistuneet viisi päivää, mutta taidanpa jatkaa sitä nyt pieni askel kerrallaan. Otan tällaisia välietappeja, eli nyt tavoite on pysyä irti herkuista vielä tänään ja huomenna. Viikonloppuna on lupa herkutella kohtuudella, mutta vain jos olen terve. (Ja jos ei tee mieli herkutella, niin ei väkisin.)

Flunssaan meillä kaikilla taitaa liittyä uskomuksia siitä, mitkä itsellä altistavat sille ja mitkä taas tepsivät oireisiin. Itse olen sitä mieltä, että sokerin syönti pahentaa flunssaoireita. Näen mielessäni, kuinka nielun bakteerit juhlivat, kun saavat ravintoa. En tiedä, onko tällä yhtikäs mitään tieteellistä pohjaa, mutta tältä minusta tuntuu :). Samoin olen päättänyt, että sinkin syönti lieventää oireitani ja lyhentää oireilun kestoa, mutta tällä sentään on jonkinlaista tutkimuspohjaa. Mm. lääkäri Jan Sundell kirjoittaa siitä kirjassaan Hanki lihasta, polta rasvaa. Vegaanina minun on suositeltavaa syödä sinkkiä muutenkin, joten nykyisin napsin joka aamu 30 mg sinkkivalmisteen, jossa on myös B6-vitamiinia, joka edistää sinkin imeytymistä. Oli miten oli, olen mielestäni pari kertaa onnistuneesti katkaissut alkavan flunssan sinkin ansiosta. Eilen en aamulla sinkkiä muistanut ottaa, ja hetihän se flunssa pukkasi päälle ;).