Nokka vuotaa luvattoman paljon ja pärskin kuin pieni tuhiseva porsas, joten tästä tulikin sitten kevyt viikko. Viikon varsinaisiksi treeneiksi jäivät maanantain voimaharjoitus salilla ja tiistain juoksulenkki. Hyötyliikuntaa on tullut marjoja poimimalla, pyöräilemällä ja koirien kanssa lenkkeilemällä. Eilinen kurkkukipu hellitti kyllä otteensa, mutta jätti nuhan ja nuutuneen olon. Toivottavasti toivun ensi viikoksi kuntoon. Sairaana ei ole ollut mitään mielitekojakaan, ja olenkin tyytynyt eilen ja tänään ravitsemaan itseäni suoraan pakastimesta. Huomasin taannoin, että meillä on melkoinen määrä erilaisia leipänyssyköitä pakastimessa ja tein päätöksen, etten osta uutta leipää, ennen kuin nuo vuonna kivi ja miekka pakastetut leipäpussien jämät on tuolta syöty.
Sairaana olen kuluttanut aikaa dataillessa, kuinkas muutenkaan. On ollut aikaa lueskella, joten päädyin kahlaamaan Pakkotoiston foorumilla olevan yli satasivuisen ketjun pätkäpaastoilusta. Ketju on aloitettu jo vuonna 2007. Tämän vuoden aikana pätkäpaastoilusta on kuitenkin tullut (Suomessa) isompi juttu, ja ketjun viesteistä valtaosa onkin varmaan viimeisen 1-2 vuoden ajalta. Pätkäpaastoilu on viime aikoina noteerattu jopa iltapäivälehtien sivuilla. Jopa Hugh Jackmanin mainitaan työstäneen itsensä Wolverine-kondikseen pätkäpaaston avulla. Onko tässä uusi karppaukseen verrattavissa oleva villitys, jota kohta kaikki toteuttavat - ainakin niin kauan kun se on trendikästä?
Pätkäpaastoilun luvataan tuovan elämään noin kymmenen hyvää ja kaksi
kaunista. Pätkäpaastoilu vähentää verisuonisairauksien riskiä,
syöpäriskiä, diabetes-riskiä jne. Tutkimuksia on tehty sekä ihmis- että
eläinkokein. Pätkäpaastoilua voi ilmeisesti toteuttaa monella eri tapaa. Yksi tapa on niin kutsuttu 5/2, jossa viitenä päivänä viikosta syödään normaalisti ja kahtena omavalintaisena päivänä (joiden ei tarvitse olla peräkkäiset päivät) syödään enintään 500 kcal päivässä. Toinen tapa on paastota joka vuorokausi, esim. siten, että syö päivän tarpeen edestä klo 10-18 välisenä aikana ja paastoaa loput 16 h. Jotkut syövät kymmenen tunnin ajan ja paastoavat 14 tuntia.
Pätkäpaastoilun pioneeri lienee Martin Berkhan, joka ei enää päivitä blogiaan, mutta blogissa on valtava määrä tietoa, ja Q&A-osiot, joiden kautta pääsee perehtymään pätkäpaastoilun ideaan. Berkhanin ns. leangains-menetelmä on tarkoitettu erityisesti voimaharjoitteluun, ja sen tavoite ja tarkoitus on lisätä kehon rasvatonta massaa. Koska tästä on jo suomeksi kirjoitettu ihan kattava tiivistelmä, tyydyn linkittämään sen tähän: Pätkäpaasto / leangains.
Kun googlaa hakutermillä "intermittent fasting", pääsee nopeasti melkoiseen informaatioähkyyn. Pidin tässä vuorokauden aikana kuitenkin noin 16 tunnin mittaisen internet-paaston, joten olo oli mitä mainioin, kun jatkoin aiheeseen perehtymistä ;). Nyt etsin tietoa erityisesti naisten pätkäpaastoilusta, ja sitähän löytyi.
Koska naisten ja miesten hormonitoiminnat eroavat toisistaan, ei pätkäpaastoa kannata välttämättä toteuttaa samalla tavalla sukupuolesta riippumatta. Esimerkiksi Martin Berkhan suosittelee naisia ainakin aloittamaan tuosta 14 h paasto / 10 h "syömisikkuna" -jaottelusta. Rotilla tehdyt eläinkokeet ovat osoittaneet, että paaston aikaiset muutokset hormonitoiminnassa olivat dramaattisempia naarailla kuin uroksilla. Naaraat olivat energisempiä niinä aikoina, jolloin niiden olisi pitänyt levätä ja niiden ruumiintoiminnot taistelivat nälkiintymistä vastaan. Niille tuli kiertohäiriöitä ja niiden kognitiiviset toiminnot liittyen ruoan etsimiseen kehittyivät. Tässä on hyvä (ja pitkä) englanninkielinen artikkeli aiheesta.
Miksi aihe minua kiinnostaa? Alunperin päädyin muistaakseni lukemaan aiheesta sen vuoksi, että olen kiinnostunut keinoista, joilla kehon rasvattoman massan kasvua voi edistää. Mutta mitä enemmän olen nyt lukenut, sen vakuuttuneempi jo olen - kokeilemattakin - että pätkäpaastoilu ei sovi minulle. Tuntuu hyvin vaikealta kuvitella, että söisi vain muutaman kerran päivässä. Vaikka olen itse asiassa toteuttanutkin pätkäpaastoa tietämättäni toisinaan. Joskus olen syönyt niin raskaasti esimerkiksi illalla 18 aikaan, että seuraavan kerran tekee mieli ruokaa vasta aamulla, ja aamiainen saattaa helposti olla vasta klo 8-9. Tästä tulee siis 14-15 tunnin paasto. Mutta että toteuttaisin tuon joka päivä, tuntuu ajatuksena oudolta.
Voisinko saada pätkäpaaston edut niin, että syön ne 5-6 ateriaani klo 8-18 välisenä aikana? Saisinko siitä mitään hyötyjä? Nyt loman aikana ateriointini on kyllä asettunut pienempään "ikkunaan", kun olen syönyt aamiaista klo 9 aikaan ja iltapalaa klo 21 aikaan. Normaalisti työ-/treenipäivinä syön ensimmäisen kerran jo 5-5.30 aikaan ja viimeisen kerran 20-21 aikaan. Ehkä tätä voisi joskus mielenkiinnosta kokeilla vaikka viikon, pari, että huomaako mitään muutoksia voinnissa.
Mä katsoin taannoin telkkarista jonkun aihetta koskevan dokumentin ja luin tästä myös Jussi Riekin Kuntotehdas-kirjasta. Voisin kyllä väittää kokeilemattakin, että pätkäpaastoilu aiheuttaisi mun kohdalla vain hallitsematonta ahmintaa. Ja ajatus siitä, että ei voisi esimerkiksi syödä mitään ennen pitkää aamuista juoksulenkkiä (eikä edes muutamaan tuntiin sen jälkeen!), tuntuu hullulta.
VastaaPoistaJatkuva mässäily ei tietenkään ole hyväksi sekään, mutta en ole ihan vakuuttunut siitä, että pätkäpaastoilusta on mitään sen sortin etuja, joita ei saavuttaisi jos syö muuten järkevästi ja terveellisesti.
Juu, monet leangains-menetelmän noudattajat tosiaan tuntuvat kovin vastustavan etenkin juuri aamiaista. Mutta mitä jo se aamiainen ja juoksulenkki mahtuisivat tuohon 10 h ikkunaan? Eli söisi aamiaisen vaikka 8 aikaan, kävisi juoksemassa yms. päivän touhut ja aterioinnit, mutta illallinen olisi viimeistään 18 aikaan.
PoistaIlmeisesti paaston edut on jo saavutettavissa 12 tunninkin paastoamisella, mikä tuntuu aika helpolta, koska en itse muutenkaan syö muutamaan tuntiin ennen yöunia välttämättä enää mitään ja aamullakin menee helposti tunti pari ennen aamiaista; käyn koirien kanssa lenkillä ja suihkussa jne. Saliaamuina pitäisi kyllä syödä, vaikka niinhän nuo leangains-ihmisetkin treenavat paastotilassa.
Mutta joo, ajattelin kuitenkin jossain välissä kokeilla jonkinlaista systemaattista, ehkä juuri 12 tunnin paastoa, jossa on yöunet mukana. Siihen olisi kyllä ehkä hyvä saada jotkut veriarvot mitattua ennen ja jälkeen, että onko mitään muutosta missään. Ilmeisesti insuliiniherkkyyteen tuon paastotilan pitäisi juurikin vaikuttaa. Vaikka samoin kuin sinä, en itsekään ole vakuuttunut sen hyödyistä, mutta jostain (varmaan puhtaasta kokeilunhalusta vaan) syystä houkuttelee testailla..