Viimeisiä lomapäiviä viedään. Kävin eilen jälleen mustikassa, ja kun koiran tassu alkoi olla jo sen verran hyvä, niin sekin pääsi mukaan. Alunperin tarkoitukseni oli taittaa matka junalla + pyörällä, mutta koira oli tarkkana ja huomasi, että pakkaan marjastamisvälineet reppuun, ja alkoi ulvoa ja pyöriä innosta väkkärää. En hennonut jättää sitä kotiin ja kun se oli kerran ontumatta pärjännyt aamulenkinkin, niin annoin periksi.
Mustikkametsässä oli joku mummo minun lisäkseni. Kävelin polulla ohi, ja kysyin, oliko koira käynyt häntä häiritsemässä (se oli juoksennellut polkua edestakaisin, kun keräsin marjoja). Mummo oikein ilahtuneena selvitti, että "
ei lainkaan, tästä se paineli ohi ja oli niin hyväkäytöksinen, aijai! Tuolla se vilkkaa, on kyllä mahdottoman kiltti koira!" Tuli hyvä mieli, kun pikkurakki sai vähän kehuja, sillä kilttihän se on kuin mikä, sydänkäpynen <3. Kolme litraa taas keräsin, joten nyt on pakastimessa kaikkiaan yhdeksän litraa mustikkaa, jos en tästä enää jaksa keräämään mennä. Tänään sataa (ja on muutenkin ihan synkkä, kolea ja harmaa päivä), joten metsä on varmaan huomennakin vielä ihan märkä, mutta viikonloppuna voisin vielä ehkä mahdollisesti mennä. Mustikkaa riittää ja eilen keräämäni olivat niin isoja - pensasmustikoiden kokoluokkaa - ja kypsiä, että melkein itsekseen tipahtelivat kämmenelle. Ne herukat pitäisi vielä jostain saada, ja ajattelinkin viikonloppuna käydä katsomassa torin tarjonnan. Keravalla on jotkut kansainväliset torimarkkinat, joten jos on hyvä sää, niin piipahdan sinne.
Eilen mustikoita poimiessani ajatus virtasi taas vapaasti ja kevyesti. Marjastamisen huono puoli on mielestäni vain satunnainen puutuminen ja jäykistyminen ennen kuin vaihtaa asentoa. Kävi mielessä, että mustikanpoiminta on kyllä jonkinlaista mindfulnessia parhaimmillaan. Sitä keskittyy niin täydellisesti saamaan ne marjat sieltä varvikosta, ja koko ajan kevyesti havainnoi, miten niitä kannattaa riipiä. Luin juuri Tiede-lehdestä neurologi Kiti Mülleristä, joka työskentelee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorina. Hän mainitsee haastattelussa keksineensä mustikassa, miten marjastus trimmaa aivojen toimintaa. Hän oli ensin opetellut käyttämään poimuria niin, ettei siihen tule roskia, ja kun se alkoi toimia, ajatus vapautui vaeltamaan ja kuuntelemaan luonnon ääniä. Jos haluaa lisähaastetta, voi ottaa poimurin kumpaankin käteen. Itse en ole noin hc-poimija, mutta kieltämättä alkoi kiinnostaa kehitys marjastajana :).
Tänään on kurkku kovin kipeä, ja salipäivä olisi ohjelmassa. Harmittaa, mutta todennäköisesti jätän salin väliin, ellei olo kohene iltaan mennessä, kuten kävi viime viikon maanantaina. Nyt on kuitenkin kipeämpi olo kuin silloin, joten en uskalla toivoa parannusta ihan iltaan mennessä, mutta jos huomenna pääsisi salille, kun tänään fiksusti lepää? Tänään piti olla pienen sisarenpojan syntymäpäivätkin, mutta sekin
raasu on kipeä, ja kekkerit siirtyvät. Tänään olin jo syntymäpäivien vuoksi katkaisemassa herkkulakkonikin, joka on kestänyt onnistuneet viisi päivää, mutta taidanpa jatkaa sitä nyt pieni askel kerrallaan. Otan tällaisia välietappeja, eli nyt tavoite on pysyä irti herkuista vielä tänään ja huomenna. Viikonloppuna on lupa herkutella kohtuudella, mutta vain jos olen terve. (Ja jos ei tee mieli herkutella, niin ei väkisin.)
Flunssaan meillä kaikilla taitaa liittyä uskomuksia siitä, mitkä itsellä altistavat sille ja mitkä taas tepsivät oireisiin. Itse olen sitä mieltä, että sokerin syönti pahentaa flunssaoireita. Näen mielessäni, kuinka nielun bakteerit juhlivat, kun saavat ravintoa. En tiedä, onko tällä yhtikäs mitään tieteellistä pohjaa, mutta tältä minusta tuntuu :). Samoin olen päättänyt, että sinkin syönti lieventää oireitani ja lyhentää oireilun kestoa, mutta tällä sentään on jonkinlaista tutkimuspohjaa. Mm. lääkäri Jan Sundell kirjoittaa siitä kirjassaan
Hanki lihasta, polta rasvaa. Vegaanina minun on suositeltavaa syödä sinkkiä muutenkin, joten nykyisin napsin joka aamu 30 mg sinkkivalmisteen, jossa on myös B6-vitamiinia, joka edistää sinkin imeytymistä. Oli miten oli, olen mielestäni pari kertaa onnistuneesti katkaissut alkavan flunssan sinkin ansiosta. Eilen en aamulla sinkkiä muistanut ottaa, ja hetihän se flunssa pukkasi päälle ;).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti