Kurkussani asuu siili

Sunnuntain yhteistreenien jälkeen pääsin työkiireiden vuoksi salille vasta keskiviikkona, mutta laskeskelin, että ehdin silti tehdä sen kolme salitreeniä tällä viikolla. Ajatuksena oli siis tehdä kaksi muuta treeniä perjantaina ja sunnuntaina. Keskiviikon treeni kulki jotenkin tahmeasti, oli heikko olo etenkin kulmasoutua tehdessä. Kaksi ensimmäistä sarjaa tein 18 kilon painoilla ja kolmanteen luovutin ja otin 16 kg:n painot. Vasurin sarja jäi vajaaksi, kun tuntui siltä, ettei voimat enää vain yksinkertaisesti riitä. Heikotti. Punnerruksissa yritin vähän leveämpää otetta ja lisätä syvyyttä niin, että nenä käy aivan maassa kiinni. No, ei mennyt ihan suunnitellusti. Ihan sellaisia meikäläisen peruspunnerruksia, plääh.

Torstaina aamulla tein vielä kuntopyörällä intervallitreenin. Kymmenen minuuttia lämmittelyä ja sen jälkeen vastusta kunnolla lisää ja 6 x 30 sek vedot, joihin väliin aina 1,5 minuutin palauttelua. Sykkeet huitelivat siellä 196 tietämillä parissa viimeisessä vedossa, eli pusersin kyllä itsestäni irti aika lailla kaiken.

Menin töihin ja totesin viikkopalaverissä tiimiläisille, että mahtava viikko, kun kukaan (noin 40:stä) ei ole ollut sairaana, tai kenenkään lapsi ei ole ollut sairaana. Joten enkös vain sitten oikein kerjäämällä kerjännyt ikävyyksiä, ja samana iltana kurkkuuni muutti siili. Nyt on karhea kurkku, vuotava nokka ja veto pois. Stressi lienee suurin syyllinen, sillä toinen tiiminvetäjistäni on tällä viikolla ollut lomalla, joten olen joutunut tekemään hänenkin työnsä. Lisäksi toinen tiiminvetäjä aloitti vasta ja olen häntä siinä sivussa kouluttanut. Toissaviikolla tuli 50 h töitä ja tällekin viikolle kyllä reippaasti yli 40. Onneksi ensi viikolla pitäisi hellittää ja alan jo merkkailla itselleni vapaita touko-kesäkuulle, jotta pääsen noista ylityötunneista eroon.

Salitreenin vähäisyys tällä viikolla on todennäköisin syy siihen, että puntari heilahti tänä aamuna alle 50 kilon :( . Tuli jo sellainen olo, että lihakset lähtee ja olen pian vain heiveröinen hiiri!! Mutta lepäilen nyt sovinnolla pari päivää, enkä anna paniikkimielialan vallata. Ensi viikolla on tiedossa päivän työreissu Tallinnaan tiistaina, joten salitreenit ajattelin tehdä ma, ke ja la. Nyt vedän ekstra-annoksia d-vitamiinia ja sinkkiä, jotta nujerran tämän - onneksi vielä suht lievän - räkätaudin.

Hirveän vähän olen laittanut itsestäni kuvia tänne blogiin. Mutta menköön tämän kerran tällainen torsofoto, kun kokeilin tätä koneen kameraa. Sisko vei kamerani Japaniin mukaan ja kännykkäkameralla en jaksa leikkiä. Voin sitten kauhistella joskus isona ja muskelikkaana, että olinpa joskus melkoinen sintti.

Friikkikäsi hamuaa selän takaa toista kättä..*psykomusiikkia*