Uudessa iskussa

"Flunssa" selätetty! Se lässähti muutaman päivän pituiseen kurkkukipuun ja vuotavaan nokkaan, mistä olen tietysti vain hyvilläni. Edellinenkin flunssa jäi ihan poikaseksi, se oli muistaakseni syksyllä, ja tällainen samanlainen 3-4 päivän minisairastelu.

Maanantaina aamulla menin jo salille, koska oireet olivat niin lievät, pienellä niistämisellä selvisi ja kurkun karheuteen vähän nestettä. Huomasin, että olin pakannut juoksutossut salikengiksi, joten tein sumomavea sitten sukkasilleni. Se tuntui jopa mukavalta, joten saatanpa jatkossakin heittää kengät siinä kohtaa jaloistani pois. Treeni kulki muutenkin sutjakkaasti suurimmaksi osaksi, vaikka vähän välillä tuntui, että on heikko olo. Se taisi kuitenkin olla enemmän psyykkistä. Salilla ei ollut alkutreenini jälkeen ketään (no, joku tyttö juoksi kauempana juoksumatolla, eli sitä ei lasketa) ja sain ihan yksinäni treenata. Toiveikkaana ajattelenkin nyt treenaajien siirtyneen jo kevätlaitumille, ja tästä ne kävijämäärät vaan pienenevät kesää kohden. Saa treenata ihan omassa rauhassa, etenkin aamulla 6.30 aikaan.

Mitään radikaaleja lisäyksiä ei painoihin tullut: penkkiä tein 25 kilolla, mutta tein huolellista ja syvää liikerataa ja jarruttelin alastuloa. Onpa edelleen rintalihaksissa tunne maanantailta. Pystypunnerrukset tein 9 kilon käsipainoilla ja kuvittelin olevani supervahva, kunnes luin pari tuntia myöhemmin lihastohtorin blogista 22-vuotiaan Eveliina Tistelgrenin tekevän niitä 20 kilon käsipainoilla.. Asiat mittasuhteisiin :D. On muuten aika huippua katsottavaa tuo Eveliinan voittovideo; vahva, notkea, sopusuhtainen kroppa!

Eilen oli työreissu Tallinnaan, ja syömiset menivät niin hyvin kuin ne nyt noissa olosuhteissa voivat mennä. Aamulla söin kotona proskujauherahkani ja laivalla puuroa + pienen sämpylän kasvispäällysteillä. Protskupatukka oli pakattuna mukaan välipalaksi ja paluumatkalla sitten jonkinlaista "vihannesragouta" = tomaattikastikkeessa sipulia, paprikaa ja tomaattia. Tosi protskuköyhäähän se oli. Jälkikäteen ajateltuna fiksumpi vaihtoehto olisi ollut toisessa laivan ravintolassa tarjoiltu soijaburgeri, josta olisin tietysti voinut jättää höttöleivän syömättä. No, näillä mentiin. Kotiin päästyäni nukuin kolmen tunnin iltaunet n. 18.30-21.30, jonka jälkeen käytiin koirien kanssa lenkillä. Jaksoin vielä illalla venytellä huolella reilu puoli tuntia. Yöunille kampesin puoliltaöin ja tänään aamulla viiden aikaan heräilin.

Oon itse rustannut venyttelyohjelmani, jossa on aika perusvenytyksiä. Käyn aina ensin läpi alakropan, josta keskityn erityisesti takareisiin ja lonkankoukistajiin. Myös pakarat venyttelen  huolellisesti. Etureidet ja pohkeetkin toki venyttelen, mutta jotenkin kuitenkin enemmän suoritusmielessä kuin varsinaisesti liikkuvuutta mielessä pitäen. Yläkropasta venyttelen rintalihakset, selkälihakset ja olkapään kalvosinkiertäjät huolella ja hartaasti. Niiden jälkeen ohjelmassa on hauikset, ojentajat, kyljet, niska ja vatsalihakset sekalaisessa järjestyksessä. Yleensä keskityn niihin, joissa tuntuu olevan eniten jäykkyyttä. Teen sekä pitkiä venytyksiä 1-3 minuuttia että lyhyempiä venytyksiä, joissa ollaan venyttävässä asennossa 4-8 sek ja sitten rauhallinen 4-8 sek palautus lähtöasentoon ja taas uudelleen. Tämä on ollut kaikkein tehokkainta nimenomaan lonkankoukistajia ajatellen.

Tänään aamulla kävin juniorisessen kanssa hölkkäilemässä 40 minuutin lenkin, 5.6 km, eli todella hissutellen mentiin, jotta syke pysyi matalalla. Keskisyke olikin 138 ja maksimi 162, eli oikein rentoa tahtia. Annoin koiran pysähtyä haistelemaan (ja vähän maistelemaankin) tyttökoirien keväisiä viestejä ja pari kertaa pysähdyttiin katsomaan oravaa ja rusakkoa. Kotona aamupala, suihku ja sitten koko jengin (kolme koiraa) kanssa kävelylle, reilu kolme varttia rauhallista tepastelua ihanassa auringonpaisteessa.

Töistä päästyä pitikin hetki istua parvekkeella tankkaamassa valoa. Kissakin ampaisi sinne samantien, kun partsin ovi avautui. Siellä se pötköttelee mustalla viltillä, joka on kerännyt lämpösäteitä koko päivän niin, että tuntuu käteen jo melkein kuumalta.

Tähän voi halutessaan kuvitella
sen enkelikuoron kajahduksen

Huomenna aamulla onkin sitten vuorossa viikon toinen salitreeni. Sain FAST:lta vastauksen kyselyyni, että heidän BCAA:ssa on kuin onkin leusiinin valmistuksessa lähtöaineena ankan höyhenet, jotenka se siitä vegaanisuudesta. Aion nyt tuon purkin vetäistä loppuun, kun se tuli korkattuakin, mutta jatkoa ajatellen selvittelin jo pari vegaanista valmistetta. Eräs blogin lukija(?) tosin laittoi sähköpostia ja kysyi tuosta edellisen postauksen kuvassa olleesta D-vitamiinipurkista. Sekin on kyllä eläinperäistä D3-vitamiinia, jota eristetään yleensä lanoliinista (lampaan villarasvasta). En ole ihan hc-vegaani ja välillä mietinkin, pitäisikö kutsua itseään vain kasvissyöjäksi. Mutta toisaalta en käytä myöskään villa- ja nahkavaatteita, joten mottoni onkin, että olen "excellent vegetarian but an average vegan".

Ja lopuksi jee, paino ei ole nyt pudonnut, eli se pysyy siinä viidessäkympissä, ainakin toistaiseksi. *kop kop*