Leipä miehen väittelyssä pitää

Vielä parikymmentä vuotta sitten erikoisruokavalioita oli yhden käden sormilla laskettava määrä, ja ne kaikki perustuivat sairauksiin. Oli keliakia, laktoosi-intoleranssi, diabetes, ja ehkä joku näiden yhdistelmä sekä lisäksi yksittäisille ruoka-aineille allergisia tai moniallergikkoja. Erityisruokavaliota noudattava oli aina vähän säälittävä, ja joutui (ainakin meidän koulussa) hakemaan ruokansa keittiöstä ja se oli usein jokin aneeminen versio siitä "normaalista" ruoasta.

Nykyisin ihmisten valinnanmahdollisuudet tuntuvat olevan rajattomat. Tietoa saa ihan eri tavalla kuin joskus ysärillä ja kun iltapäivälehden nettisivuilla kerrotaan jonkun julkkiksen noudattamasta dieetistä, se saa parissa päivässä kymmeniä ellei satoja kokeilijoita. Työpaikan illanvietossa 50 henkilöllä saattaa olla kaksikymmentä erilaista ruokavaliota. Eriasteisia karppaajia, eriasteisia kasvissyöjiä, gluteenia vältteleviä, sairauden vuoksi erikoisruokavaliota noudattavia, rasvakammoisia, veriryhmädieettiä noudattavia, uskonnollisista syistä tiettyä ruokavaliota noudattavia, jotain ihan omaa "en syö sitä enkä tätä, paitsi joskus ehkä seurassa tai jos oikein tekee mieli" -ruokavaliota noudattavia jne.

Erikoisruokavalio käsitteenä alkaa pikkuhiljaa kokea inflaation. Kun kaikilla on erikoisruokavalio, niin ei se kovin erikoista enää ole.Välillä ehkä jopa hieman hävettää olla yksi ruokavaliohössöttäjä. En siis häpeä ruokavaliotani, vaan yleensä sitä, että minulla on varaa valita, mitä syön. Erikoisruokavalio tuntuu turhalta ylellisyydeltä, kun "Afrikassakin lapset näkevät nälkää". Päähän on iskostettu, että pitäisi olla nöyrä ja syödä sitä, mitä on tarjolla.

Oma ruokavalioni tuntuu nykyisin olevan todella epätrendikäs. Se sisältää paljon sellaista, mitä esimerkiksi paleo-ruokavaliota noudattavat - mutta myös monet muut - pitävät hyvinkin epäterveellisenä ja jopa vahingollisena. Syön gluteenia (puhdasta gluteeniakin), soijaa (paljon soijaa!) sokeria (tätä menee ehkä vähän liikaa), viljoja (kaikkia), makeisia jne. Käytän rasvoja (margariinia! kasviöljyjä!) aika huoletta, mutta sitten taas en käytä kookosrasvaa. En siis periaatteesta ole käyttämättä, mutta ei vain ole ollut tarvetta laittaa sitä mihinkään. En käytä superfoodeja ja niitä kohtaan minulla alkaa kieltämättä olla jo vähän asennevastarintaa; olen saanut yliannostuksen macan, chian, chlorellan, gojin, raakakaakaon, mulperin jne. hehkutusta. Ja eihän se tietenkään keneltäkään pois ole, jos minä en tuohon rumbaan lähde mukaan. En ole tehnyt mitään periaatepäätöstä, tyyliin "ikinä en gojimarjoja syö", mutta ei nyt ainakaan toistaiseksi nappaa pistää rahaa kiinni tuollaiseen.

Etenkin gluteeni ja sen välttely on nyt pinnalla. Fanaattisten gluteenin vastustajien mielestä gluteeni tekee koko ajan tuhojaan terveenkin ihmisen suolistossa, suoli alkaa vuotaa, eivätkä ravintoaineet enää imeydy. Vehnää tai sen ainesosia on nykyisin niin monessa muussakin elintarvikkeessa kuin viljajalosteissa, esimerkiksi useissa soijakastikkeissa, että sitä vältelläkseen täytyy todella tutkiskella tuoteselosteita. Ja juuri sen yleistymisen vuoksi uskotaan, että se aiheuttaa ongelmia yhä useammalle.

Itse koen, että niin kauan, kun en kärsi mistään fyysisistä oireista, ei ole syytä rajoittaa ruokavaliota yhtään veganismia enempää. Minulla ei ole vatsakipuja, suolistovaivoja, ihottumaa, haavoja limakalvoissa, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta jne. En ole väsynyt ja veriarvoni ovat oikein mallikkaat (D-vitamiinipitoisuus voisi olla korkeampi viime tammikuisen mittauksen perusteella, ja kiinnostaisikin nyt aurinkoisen kesän jälkeen käydä ottamassa välitsekkaus, mutta en ole saanut aikaiseksi). Satunnaista finniä leuassa en suostu laittamaan viljojen syönnin piikkiin, koska olen nähnyt finnejä fanaattisimmillakin karppaajilla ;). Toistaiseksi aion siis pupeltaa seitania ja leipää vailla huolen häivää.

Ymmärrän kyllä, että gluteeni voi aiheuttaa oireita muillakin kuin diagnosoiduilla keliaakikoilla. Silti vähän ärsyttää, että sen poistamista ruokavaliosta tarjoillaan nykyisin ratkaisuksi vähän vaivaan kuin vaivaan. Mitään muita vaihtoehtoja ei keskustelussa enää voi edes pyöritellä, kun gluteenifiksautunut pääsee ääneen. Mutta muistan itsekin aikoinaan, kun löysin koirani iho-ongelmiin avun raakaruokinnasta, niin sen jälkeen ehdotin sitä ratkaisuksi jokaiselle, jonka koiralla oli korvatulehdusta, mahavaivoja, iho-ongelmaa, kutinaa tai suurinpiirtein mitä tahansa. Tavallaan ymmärrän siis valaistuneita, jotka ovat saaneet avun ongelmiinsa yhden aineen eliminoinnilla.

Kieltämättä hieman huvittaa, kun "gluten-free" -merkinnän voi nyt löytää melkein mistä vaan roskaruoastakin, esim. uppopaistetuista ranskanperunoista. Jokaisella aikakaudella tuntuu olevan ne omat ruokademoninsa. Nykyisin sykli vain vaikuttaa olevan nopeampi, eli kun viimeisimmätkin mummot Näkkäläjärveltä alkavat vältellä gluteenia, niin kaupunkien ravintoloissa trendi on jo hiipunut. 80-luvulta lähtien välteltiin rasvaa, kunnes hiilarit pääsivät pahislistalle, ja nyt on sitten ensimmäinen valkuaisaine päässyt noitavainojen uhriksi. Ennustan, että lisää löytyy vielä..

Tätä postausta kirjoitettaessa tuhottiin yksi Vaasan ruispala (molemmat puoliskot) sekä 3,5 itse tehtyä suklaakeksiä.