How I Met My Muscles: Tämä loppuviikko oli aurinkoinen (katso kuvat!)

Ehtisiköhän sitä vielä jonkinlaisen viikkokatsauksen tekemään, ennen kuin simahdan? Tämä on 200. postaukseni, joten sen kunniaksi vähän enemmän kuvia..

Viikonloppu meni standupin parissa ja juuri kotiuduin viimeiseltä keikalta. Perjantain keikalla mukana oli oma mies, sisko ja siskon mies. Tietysti piti vähän pelleillä kameran kanssa ennen keikan alkua.

minä ja pikkusisko

omat jutut, parhaat jutut

Edellisessä postauksessa olin niin kovasti menossa salille seuraavana aamuna, mutta täysin tapojeni vastaisesti nukuin pommiin. Kännykän kello oli ilmeisesti herättänyt viideltä, mutta vasta joskus kuuden aikaan havahduin se kädessäni. Eihän siinä salille sitten enää ehtinyt. Mietin, että menen sitten illalla töiden jälkeen, mutta kyllähän sen tiesi jo sitä suunnitellessa, miten siinä tulee käymään. Aamuisin vaan on energiaa niin paljon, että usko ja itseluottamus on kova siihen, että samalla vireellä mennään vielä illallakin. Vaikka niin ei juuri koskaan käy.

Pukkaripose paljastaa raa'an totuuden puuttuvasta takamuksesta

Tässä tiivistelmä tästä viikosta:
ma: sali
ti: intervallitreeni kuntopyörällä
ke: juoksulenkki 7 km
to: lepo
pe: sali
la: juoksulenkki 7 km
su: sali

Kas siinä. Loppuviikon treeneistä sen verran, että ihan snadisti sitä perusohjelmaa muuntelin aivan vaihtelunhalusta. Runko oli aika lailla sama, mutta joku liike vaihtui toiseen, otin sinne jonkun ekstraliikkeen jne. Tein jopa köyden läpivetoa taljassa, kun tiesin olevani yksin salilla :D.

Tänään tein puolestaan kulmasoudun vuoroparina ihan vain vatsalihaksille jalkojen nostoa penkillä, sillä rintalihakset ovat edelleen tosi kipeät perjantain penkkaamisesta, joten punnertaminen ei tullut kyseeseen. Ojentajarutistus taljassa vaihtui ranskiksiin ja lisäksi tein vatsarutistuksia taljassa hooverin parina.

Sain treenailla ihan kaikessa rauhassa. Salitreenit oli hoidettu ennen aamukahdeksaa, ja lähdin viemään siskon koiria lenkille. Sieltä palattuani myhäilin tyytyväisenä, kun olin taas saanut jo niin paljon aikaiseksi ennen kuin Elixia edes avautui. The joy that keeps on giving.

Kulmasoudussa 16 kiloa tuntui tänään jo melko köykäiseltä ainakin ensimmäisissä sarjoissa.

Hah, tänä aamuna olin kyllä sen verran ajoissa liikkeellä, että koko aivotoiminta ei ollut aivan käynnistynyt. Lepotilassa oli vielä se osa aivoista, joka suorittaa laskutoimintoja. Ryhdyin tekemään askelkyykkyä ja lasti tuntui aivan hervottoman painavalta. Tein neljä toistoa huteralla tekniikalla ja totesin, että on pakko vähentää painoja. Olinkin laittanut tankoon painoja 40 kilon edestä, vaikka piti olla tanko + 20 kg, eli yhteensä 40 kg. No, näemmä sitä pystyy muutamia toistoja tosiaan pusertamaan vähän isommallakin taakalla, ja tuo oli sellainen erehdys, että siitä jäi vaan hyvä fiilis. Smithiä kyllä vähän kaipailen tuonne salille, tuohon tasapainon hakemiseen menee aika lailla kyllä paukkuja.

Nyt olen neljä viikkoa tehnyt tuolla saliohjelmalla ja vaikka olen siihen suht tyytyväinen, niin huomaa tästä viikosta jo, että alkaa mieli tehdä vaihtelua. Vuorosarjoja aion tehdä jatkossakin, niistä saa niin hyvän temmon koko treeniin, että aika tuntuu menevän vauhdilla. Mutta liikepankki kaipaa päivitystä, joten aion nyt jonkin verran niitä tässä vaihdella. Ja jossain vaiheessa tekisi mieli treenata sillä ohjelmalla, jolla aloitimme 2011 salin treeniryhmässä, josta olen kai jossain vaiheessa täällä kirjoittanutkin? Siinä siis treenataan kaksijakoisella ohjelmalla vuorotellen ala- ja yläkroppa kolmesti viikossa.

Salitreenissä tehdään aina kuusi sarjaa nousevalla intensiteetillä ja vähenevillä toistoilla. Viisi sarjaa samaa liikettä ja kuudes liike on eri, mutta siis samalle lihasryhmälle. Tässä esimerkki etureisille (Wikipediasta Body For Life):

	Chosen Exercise	Chosen Weight	Specified Repetitions	Specified Intensity
Set 1	Leg Press	100 lbs	12	5
Set 2	Leg Press	120 lbs	10	6
Set 3	Leg Press	140 lbs	8	7
Set 4	Leg Press	160 lbs	6	8
Set 5	Leg Press	140 lbs	12	9
Set 6	Leg Extension	50 lbs	12	10

Muistan, että tykkäsin tuosta ohjelmasta tosi paljon, kun se oli erilainen ja ihan uutta 3 x 15 -ohjelmaan tottuneelle kropalle ja mielelle. Mutta menen nyt vielä varmaan 1-2 viikkoa tuolla nykyisellä ohjelmalla, vaikka saatan sitä tosiaan joinakin päivinä vähän modata.

En muuten ole ihan hirmuisen tarkka siitä, mitä musiikkia taustalla soi, kun treenaan. Mutta täytyy myöntää, että tänään oli vähän vaikea saada kunnon aggrea treenitehosteeksi, kun taustalla soi Kirkan "Kaksin rannalla yksinäiset". Ei ihan tuo iskelmähumppa kuitenkaan toimi, joskaan en nyt innostu mistään euro-dancestakaan. Mutta en silti jaksa treenatessa kikkailla minkään musiikkisoittimien kanssa. Ja säikkynä ihmisenä haluan kuulla muiden ihmisten mahdolliset lähestymiset yms. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen oikeasti kiljaissut kovaa esim. työpaikalla, kun joku on vaan hiippaillut taakseni huomaamattani.

Eilen pyysin miehen seuraksi juoksulenkille, hän fillaroi Jopolla vieressä ja yritti ottaa kuvia. Mutta näytän niissä niin keharilta, että jäävät julkaisematta. Ei siis yhtään niin kuin Endorfiinikoukussa-blogin Elinan kauniin lennokkaat juoksukuvat. Noista miehen ottamista kuvista tulee mieleen vain hoitokodista karannut vaippapöksy, joka ei oikein hallitse kasvojen lihaksistoakaan. Mutta ei pidä syyttää kuvaajaa, sillä malli vaan ei ole kovin fotogeeninen :). Ja minkäs sille voi, kun en ole mikään kirmaava gaselli..

Tänäänkin oli aivan ihana sää. Aamuisella lenkillä ajokoiralla oli koko ajan vainu nokassaan ja se posotti hirmuista vauhtia. Loppulenkistä se kuitenkin rauhoittui, kävi vähän Vantaanjoessa pulikoimassa ja teki klassiset "tulen tähän aivan viereesi ravistelemaan turkistani ylimääräiset vedet" -koiratemput. Mutta lämmin kevätaurinko kuivatti nopeasti. Tässä vähän kuvasaastetta aamulenkiltä.