Vaihtelevat energiatasot

Sunnuntaille suunniteltu kolmen vartin pk-lenkki vaihtui parin tunnin kävelylenkiksi, kun sain miehen seuraksi. Käppäiltiin kymmenen kilsan lenkki ja oli kamerakin mukana, mutta vähän laiskasti tuo miekkonen räpsi niitä kuvia :). Oltiin kyllä molemmat vähän väsähtäneitä kun päästiin kotiin, janotti ja oli liikaa päällä. Mutta muuten kiva lenkki! Oli aurinkoista ja nähtiin monia hauskoja koiria. Hetkeksi istuttiin yhdelle joen varressa olevalle puiselle terassille(?) tai mikälie näköalapaikka paistattelemaan päivääkin.Vähän ihmetytti tuo väsähtäminen, kun kävelen kuitenkin muutenkin päivittäin niin paljon, niin en kuvittelisi olevani yhden parin tunnin kävelyn jälkeen noin tiltissä.

"Ruusu tarjous". Mitä sitä mainostekstauskursseja turhaan käymään!

Maanantaina olinkin aamusta lähtien täynnä energiaa. Kävin salilla hyvässä pöhinässä ja kun se ainoa kyykkypaikka oli varattu, niin tein askelkyykkykävelyä kahvakuulat käsissä. Siinä mietin, että voisin useamminkin vaihdella tuota ensimmäistä liikettä, ja ehkä parin viikon päästä muutenkin vähän modailla ohjelmaa. Nyt on vielä sen verran hyvä nousujohteisuus käynnissä, että se riittää motivoimaan. Leuanvedot eivät tosin vieläkään onnistu ilman hyppyä. Kaiholla vaan muistelen, kun vuosi sitten 4-5 kiloa kevyempänä kiskoin niitä viisikin kappaletta ilman pomppua ja nyt ei mene edes sitä yhtä. Mutta on pientä edistystä kyllä tapahtunut, kun ei pompun kauttakaan tunnu enää niin raskaalta.

Edelliskerralla olin ottanut salilla vähän videonpätkää selkätreenistä ja kauhistuin kun näin tuota pull down -laitteessa tekemääni selkäliikettä. Vasen olkapää on kääntynyt reippaasti sisäänpäin ja muutenkin heijasin siinä aika lailla. Nyt sitten päätin tehdä selälle jotain muuta ja pull downin sijaan tein elämäni ensimmäistä kertaa ylätaljaa seisten. Otin reippaasti etukumaran asennon, jotta sain liikkeen kohdistumaan paremmin selkälihaksiin. Ja eipä ole aikoihin ollut latsit niin arkana kuin eilen, eli hyvin meni perille. Paremmin kuin ikinä istuen tehdessä, väittäisin.

Olkapää kääntyneenä kuin korkkiruuvi :/

Maanantaisen työpäivän jälkeen olin edelleen tosi energinen ja siivoilin kotona hieman. Tarkoitus oli tiistaina siivota koko kämppä yhdessä miehen kanssa ja pestä pyykkiä tavallista enemmän (vuodevaatteita jne.), joten tein vähän ennakkosiivousta sitä varten. Sitten käytiin lenkittämässä siskon koirat ja sieltä vielä tehokkaasti kauppaan juuri ennen sulkemisaikaa. Aivan poikkeuksellisen reipas olin siis :). Mutta eilen tiistaina se kostautui.

Eilen aamulla herätys oli normaalisti hieman ennen viittä, mutta siirsin tunnilla eteenpäin, kun olin niin väsynyt. Oli jotenkin ihan outoa itsellenikin olla niin väsähtänyt ja pienen hetken jo pelkäsin, että olen tulossa kipeäksi. Hyvin pienen, koska nukahdin varmaan ennen kuin olin saanut ajatusta loppuun. Kuudelta nousin, olo oli normaali ja lähdin salille tekemään intervallitreeniä kuntopyörällä. Jokainen minuutin veto tuntui kymmenen minuutin pituiselta ja jouduin psyykkaamaan itseäni ihan kunnolla, että sain kaikki vedot tehtyä. Kotiin päästyä oli tosi huono olo ja ajatuskin aamupuurosta kuvotti. Söin sitten maustamatonta jogurttia lisäprotskulla, myslillä ja banaanilla, ja kyllähän se olo siitä sitten koheni. Teen aina lenkit ja muut aerobiset tyhjällä mahalla, koska en ole kokenut syömisestä mitään etua, enkä jaksa nousta sitä varten aikaisemmin. Aamusalitreenitkin tein ennen syömättä, mutta nykyisin sentään jotain sinne alle syön, banaanin vähintään.

Työpäivä meni ihan normaalisti, paitsi että koko ajan oli nälkä. Olisin voinut syödä jatkuvasti. Ja kotiin päästyä oli tarkoitus siivota, mutta olin ihan rikkipoikkiväsynyt. Söin kahteen otteeseen, kun nälkä ei hellittänyt. Menin 19 aikaan nukkumaan ja pyykkivuoro jäi miehen hoidettavaksi. Klo 21 aikaan heräsin, söin taas ja menin taas nukkumaan. En tajua, miten olinkaan niin väsynyt ja nälkäinen koko päivän. Mietin jo, että kun en koiria lenkitä, niin voiko väsymys johtua siitä? Ettei ole sellaista "energisoivaa" arkiliikuntaa. Mene ja tiedä. Tosin olisihan se nyt aika säälittävää, ettei yhtä päivää voisi olla lenkittämättä koiria (kun maanantaina siis ne siskon koirat lenkitettiin) ilman, että kroppa protestoi.

Tänään olo on onneksi ollut kokolailla normaali. Ohjelmassa olisi ollut lepoa + venyttelyä, mutta eilisen nukkumis-syömis -rupeaman jäljiltä teki mieli juoksemaan ja meninkin heti aamulla herättyäni. Askel oli kevyt ja syke pysyi matalalla, kun hölkkäilin niin rauhakseen. Ja tein jotain aivan ennenkuulumatonta: alkulämmittelyn, rullailun ja kevyet venytykset ennen lenkille lähtöä! Edellisen lenkin jälkeen kipeytynyt piriformis toimi jonkinlaisena varoitusmerkkinä, ja kun pakarat ovat edelleen vähän arat maanantain askelkyykkykävelystä, niin halusin verrytellä lihakset hyvin. Täytyy myöntää, että juoksukin kulki kyllä astetta mukavammin tuon ansiosta heti alusta lähtien. Jännä juttu.

Huomenna menen aamulla salille, ja jotta ehdin ajoissa töihin, niin siellä onkin oltava jo sitten viideltä. Edessä onkin hieman poikkeava työpäivä. Tulee mm. testattua Scandicin "healthy breakfast".