![]() |
| "Nyt mä oon ihan kiltisti, voisinko päästä pois?" |
Hoitopennulla oli ominaisuus, jota arvostan koirassa tosi paljon, nimittäin kunnon ruokahalu. Valitettavasti sen kylkiäisenä vaan on tullut myös röyhkeys ja ahneus, ja se oli koko ajan syöksymässä kissojen ja isojen koirien kupeille aivan häikäilemättä, jos sitä ei estänyt. Joten kaikkien muiden ruokaillessa, se joutui olemaan sylissä karanteenissa ja protesti oli mittava, äänekäs ja jokseenkin myös huvittava (varsinkin kun tietää pennun olevan vain lainassa, eikä edessä ole monen kuukauden mittaiset taistelut).
Pentu on veljeni koira, ja lähti jo tänään takaisin kotiinsa. Hillittömän suloinen tapaus, mutta ehdin kyllä tässä vuorokaudessa jo saada ihan tarpeeksi pentualtistusta, ettei tarvitse omaa koiranpentua ehkä vuosiin hankkia. Tämä hoitokeikka sai miettimään, että jos vielä joskus koiran ihan pennusta lähtien kasvatan, niin sitten ei kyllä ole kissoja taloudessa. Minullahan oli aikoinaan jo 3-vuotias koira, kun otin kaksi (nuorta) aikuista kissaa, ja se - koira ensin, sitten kissat - oli ainakin silloin toimiva ratkaisu. Olihan ensimmäinen koirani kyllä kiinnostunut kissoista, mutta oli jo muuten suht rauhallinen ja tottelevainen, joten jätti ne rauhaan viimeistään siinä vaiheessa, kun komensin aloilleen. Ja kissat puolestaan eivät olleet koirasta moksiskaan, eivätkä juosseet karkuun tms., niin kiinnostus niitä kohtaan laimeni aika nopeasti ja tehokkaasti. Tämänpäiväinen hoitopentu oli sitä mieltä, että kissojen olisi syytä leikkiä hänen kanssaan, ja se vipelsi esittämässä leikkiinkutsuja niin tunkeilevasti, että toinen kolli antoi jo sille kevyesti pataan, mutta ei se opetus kestänyt kuin muutaman minuutin..
![]() |
| "RUOKAAH!" |
![]() |
| Mäpäs teen 10 grammaa isommilla painoilla kuin sä :P |
Nälkä ei siis ole vaivannut, mutta olo on hyvä. Lueskelen tuota osallistujien FB-ryhmää, ja aika moni valittaa sitkeästä turvotuksesta ja/tai nälästä sekä herkkuhimoista. Jokaisella on tietysti vähän eri lähtökohdat, motivaatio ja tavoitteet, mutta itselläni ei onneksi ole ollut mitään ongelmia siivota vähän ruokavaliota. Ei ole tullut mitään liian radikaalia muutosta normaaliin elämiseen. Proteiinin määrää hieman nostin taas jo ihan palautusjuoman myötäkin, ja nyt kun riisiproteiinin pussinpohja näkyy jo, niin ostin viimein taas soijaproteiinia.
Omat tavoitteeni olivat siis vain saada vaihtelua treeniin ja uusi saliohjelma. Tuo valmennusohjelma kestää 10 viikkoa, joten siinä ajassa ei mitään merkittävää lihasmassaa kasvatella. Kiristystä voisi saada aikaan varmaan ihan hyvin, jos jaksaisin nitkuttaa miinuskaloreilla, mutta ei sellainen nappaa kyllä yhtään. Vuodenvaihteessa sitten viimeistään ottanen yhteyttä sinne Athleticaan. Työpaikalta ei nyt ole kyllä kuulunut mitään siihen viking-kisaan liittyen. Tulossa on työreissu Tukholmaan parin viikon päästä, ja sinne lähtee ainakin muutama, joita on joukkueeseen pyydetty, joten ehkä siellä sitten vaihdetaan muutama sana tulevasta..?
![]() |
| Ilmelihakset ovat tärkeimmät |
Tuon kolmijakoisen treenin lisäksi mukana tuli myös 1- ja 2-jakoiset ohjelmat, joten tässä on nyt kertynyt näitä ohjelmia mukavasti. Itse en ole koskaan ollut mikään hyvä suunnittelemaan ohjelmia tai noudattamaan omatekoisia. Esimerkki: jo ajat sitten olen oppinut, että jos haluaa panostaa johonkin lihasryhmään, sitä kannattaisi treenata salilla heti treenin alkuun. Ja kun haluaisin saada olkapäihin kasvua, niin en ole silti tehnyt niitä treenin alkuun koskaan. Nyt teen ja onpas kivaa vaihtelua. Olen kai pelännyt, ettei sitten ole voimia penkata tai mitä lie.
Tänään olin siskon kanssa pyörähtämässä I Love Me-messuilla. Pari tuntia kierreltiin siellä, ja mukaan tarttui vaikka mitä. Olin budjetoinut messuja varten satasen jo aikapäiviä sitten ja taisin siinä aika hyvin pysyä.. Eli ostin:
- lakritsinmakuisia magnesium-purutabletteja
- Biokian sekä Berryfectin marjajauheita
- Leaderin Barebar-patukoita
- Cocovin patukoita
- Universal Stonen myrkyttömän ja ekologisen yleispuhdistusaineen
- Swedish Posturen classic -olkaimet
Ja kävin sitten vielä syömässä Cocovin ständillä jotain siemenleipää guacamolella ja vihersmoothien. Juttelin hetken jooga-/retriittikeskus Villa Mandalan Mian kanssa (Mia on entinen koulu-/lapsuudenkaverini) ja näin yhden työkaverin, mutta muita tuttuja tai vaikka bloggareita en nähnyt. Mia kertoi, että eilen lauantaina oli ollut tosi kova tungos. Eilen olikin niin kaunis ilma, että se oli varmaan houkutellut porukkaa lähtemään kotoa. Tänään synkissä syksysäissä teki itsekin mieli vaan käpertyä peiton alle.
Messuilla en räpsinyt kuvia ja kännykkäkin oli koko messuilun ajan repun pohjalla. Äsken pyysin miestä ottamaan kuvan noista posturen olkaimista.
![]() |
| Kamera ei ole vinossa, vaan olen oikeasti näin valuvikainen |






On siinä pennulla pokkaa, kun on noin vaan tunkemassa isompien kupeille. :D Meillä taisi tuo nuorin yrittää pentuaikoinaan kerran, mutta sai siitä sen verran palautetta (multa siis), että jäi ainoaksi kerraksi. Mutta tosiaan, hyvä ruokahalu on ainoastaan positiivinen ominaisuus!
VastaaPoistaKerrohan joskus, onko noista olkaimista ollut apua! Hankin ehdottomasti samanlaiset, jos ne oikeasti auttavat korjaamaan ryhtiä! :)
No eikö ole! Meillä mummokoira vaan tuijotti hämmentyneenä, eikä ensin tajunnut edes murista. Toisella kerralla se jo vähän murahti, mutta niin lempeästi, että pikkupentu ei korvaansa lotkauttanut. Sitten päätettiinkin ottaa se arestiin siksi aikaa, että muilla on ruokarauha. Sanoin jo veljelle, että ostaa pennulle sellaisen ruokalabyrintin, mikä sopii tuollaisille hotkijakoirille. Että menisi enemmän siihen ruokailuun aikaa kuin 1,5 sekuntia.
PoistaAion nyt pitää noita olkaimia kuukauden ajan joka päivä sen 1-3 tuntia, mitä suositellaan, ja palaan sitten, onko tullut ryhtiin korjausta.