Treenejä Ryhdissä ja ryhdin korjausta

"Nyt mä oon ihan kiltisti, voisinko päästä pois?"

No tänään on ollut syksyistä, sunnuntaiaamuna klo 7 ulkona oli pimeää ja sataa, ja sama meno jatkuu näin klo 19 illalla (olen tusannut tätä postausta osissa koko päivän aamusta lähtien). Meillä oli koiranpentu hoidossa vuorokauden verran, ja kiikutin sen ennen kuutta suoraan lämpimästä sängystä pihalle tekemään tarpeensa ja se reppana piipitti koko matkan (kadun päähän ja takaisin), kun oli niin kylmää ja märkää. Onneksi inhottava retki kesti vain viitisen minuuttia, ja sitten päästiin äkkiä takaisin peiton alle :D.

Hoitopennulla oli ominaisuus, jota arvostan koirassa tosi paljon, nimittäin kunnon ruokahalu. Valitettavasti sen kylkiäisenä vaan on tullut myös röyhkeys ja ahneus, ja se oli koko ajan syöksymässä kissojen ja isojen koirien kupeille aivan häikäilemättä, jos sitä ei estänyt. Joten kaikkien muiden ruokaillessa, se joutui olemaan sylissä karanteenissa ja protesti oli mittava, äänekäs ja jokseenkin myös huvittava (varsinkin kun tietää pennun olevan vain lainassa, eikä edessä ole monen kuukauden mittaiset taistelut).
 
Pentu on veljeni koira, ja lähti jo tänään takaisin kotiinsa. Hillittömän suloinen tapaus, mutta ehdin kyllä tässä vuorokaudessa jo saada  ihan tarpeeksi pentualtistusta, ettei tarvitse omaa koiranpentua ehkä vuosiin hankkia. Tämä hoitokeikka sai miettimään, että jos vielä joskus koiran ihan pennusta lähtien kasvatan, niin sitten ei kyllä ole kissoja taloudessa. Minullahan oli aikoinaan jo 3-vuotias koira, kun otin kaksi (nuorta) aikuista kissaa, ja se - koira ensin, sitten kissat - oli ainakin silloin toimiva ratkaisu. Olihan ensimmäinen koirani kyllä kiinnostunut kissoista, mutta oli jo muuten suht rauhallinen ja tottelevainen, joten jätti ne rauhaan viimeistään siinä vaiheessa, kun komensin aloilleen. Ja kissat puolestaan eivät olleet koirasta moksiskaan, eivätkä juosseet karkuun tms., niin kiinnostus niitä kohtaan laimeni aika nopeasti ja tehokkaasti. Tämänpäiväinen hoitopentu oli sitä mieltä, että kissojen olisi syytä leikkiä hänen kanssaan, ja se vipelsi esittämässä leikkiinkutsuja niin tunkeilevasti, että toinen kolli antoi jo sille kevyesti pataan, mutta ei se opetus kestänyt kuin muutaman minuutin..

"RUOKAAH!"

Mutta mitä kuuluu treenirintamalle? Tämän viikon treeneiksi kertyi jopa viisi kuntosalikäyntiä. Halusin saada jotain uutta treeneihin ja ostin FitFarmilta treeniohjelman. Kyllä, Bikini Challenge -nimisen :D. Seurasin Jennien projektia, ja kiinnostuin nimenomaan treenipuolesta. Seuraavan 10 viikon ajan noudatan siis tuolta saamaani kuntosaliohjelmaa, ja painotan treeneissä yläkroppaa. Tällä viikolla tein yhden alakroppatreenin ja neljä treeniä yläkropalle: selkä-hauis x 2 ja rinta-ojentaja-olkapää x 2. Kerran tuli venyteltyä vähän pidemmin (40 min) ja muutamana iltana olen tehnyt muuten vaan venytyksiä ja rullailuja kelloon katsomatta, ja näistä kehonhuoltosessioista olen erityisen ylpeä. Ohjelmaan kuuluvia kevyitä (aamu-)aerobisia en tee, koska koirien kanssa lenkkeily hoitaa sen puolen.

Mäpäs teen 10 grammaa isommilla painoilla kuin sä :P

BC:n mukanahan tulee ruokavalio, ja sille myös maidoton vaihtoehto sekä kasvisvaihtoehto. Kyllä tuota kasvisruokavaliota voisi vegaaninakin noudattaa, mutta se on turhan suppea ja ankea minun makuuni, joten syömisissä en nyt tee mitään erityistä muutosta. Pientä korjausliikettä tein sen verran, että olen tällä viikolla syönyt reilusti enemmän kasviksia (yli kilon joka päivä), jätin viikottaisen herkkupäiväni väliin toistaiseksi (ja toistaiseksi -sanalla tarkoitan, että pidän herkkupäivän sitten kun siltä tuntuu. Nyt ei tunnu.) ja ryhdyin juomaan enemmän vettä. Nyt menee vettä 2,5-3 litraa päivässä, ja jo viikossa on tullut muutosta. Kännykkäsovellus Water your body suosittelee painoni perusteella noin 1,7 litraa juotavaksi päivittäin, ja sen verran tai enintään kaksi litraa olen juonut tähän asti. Mutta nyt tosiaan juon sen melkein kolme litraa ja huomaan jo ihon viikossa näyttävän paremmalta, ja janon tunne on kasvanut.

Nälkä ei siis ole vaivannut, mutta olo on hyvä. Lueskelen tuota osallistujien FB-ryhmää, ja aika moni valittaa sitkeästä turvotuksesta ja/tai nälästä sekä herkkuhimoista. Jokaisella on tietysti vähän eri lähtökohdat, motivaatio ja tavoitteet, mutta itselläni ei onneksi ole ollut mitään ongelmia siivota vähän ruokavaliota. Ei ole tullut mitään liian radikaalia muutosta normaaliin elämiseen. Proteiinin määrää hieman nostin taas jo ihan palautusjuoman myötäkin, ja nyt kun riisiproteiinin pussinpohja näkyy jo, niin ostin viimein taas soijaproteiinia.

Omat tavoitteeni olivat siis vain saada vaihtelua treeniin ja uusi saliohjelma. Tuo valmennusohjelma kestää 10 viikkoa, joten siinä ajassa ei mitään merkittävää lihasmassaa kasvatella. Kiristystä voisi saada aikaan varmaan ihan hyvin, jos jaksaisin nitkuttaa miinuskaloreilla, mutta ei sellainen nappaa kyllä yhtään. Vuodenvaihteessa sitten viimeistään ottanen yhteyttä sinne Athleticaan. Työpaikalta ei nyt ole kyllä kuulunut mitään siihen viking-kisaan liittyen. Tulossa on työreissu Tukholmaan parin viikon päästä, ja sinne lähtee ainakin muutama, joita on joukkueeseen pyydetty, joten ehkä siellä sitten vaihdetaan muutama sana tulevasta..?

Ilmelihakset ovat tärkeimmät

Nuo BC:n salitreenit ovat napakoita ja lyhyitä, lämmittelyineen menee vain noin 45 minuuttia. Liikkeitä on 6-8 per treeni ja selkä-hauis -treenin lopuksi olen vielä vedellyt yhden sarjan leukojakin. Jaksaa pakertaa salilla useammin, kun homma on paketissa niin nopeasti. Mitään yli tunnin sessioitahan en ole oikeastaan koskaan vedellytkään. Toivottavasti vaan nyt pysyisin ehjänä, kun ahkerasti venyttelen, rullailen foam rollerilla, syön hyvin ja popsin vitamiinit ja hivenaineet.

Tuon kolmijakoisen treenin lisäksi mukana tuli myös 1- ja 2-jakoiset ohjelmat, joten tässä on nyt kertynyt näitä ohjelmia mukavasti. Itse en ole koskaan ollut mikään hyvä suunnittelemaan ohjelmia tai noudattamaan omatekoisia. Esimerkki: jo ajat sitten olen oppinut, että jos haluaa panostaa johonkin lihasryhmään, sitä kannattaisi treenata salilla heti treenin alkuun. Ja kun haluaisin saada olkapäihin kasvua, niin en ole silti tehnyt niitä treenin alkuun koskaan. Nyt teen ja onpas kivaa vaihtelua. Olen kai pelännyt, ettei sitten ole voimia penkata tai mitä lie.

Tänään olin siskon kanssa pyörähtämässä I Love Me-messuilla. Pari tuntia kierreltiin siellä, ja mukaan tarttui vaikka mitä. Olin budjetoinut messuja varten satasen jo aikapäiviä sitten ja taisin siinä aika hyvin pysyä.. Eli ostin:

- lakritsinmakuisia magnesium-purutabletteja
- Biokian sekä Berryfectin marjajauheita
- Leaderin Barebar-patukoita
- Cocovin patukoita
- Universal Stonen myrkyttömän ja ekologisen yleispuhdistusaineen
- Swedish Posturen classic -olkaimet

Ja kävin sitten vielä syömässä Cocovin ständillä jotain siemenleipää guacamolella ja vihersmoothien. Juttelin hetken jooga-/retriittikeskus Villa Mandalan Mian kanssa (Mia on entinen koulu-/lapsuudenkaverini) ja näin yhden työkaverin, mutta muita tuttuja tai vaikka bloggareita en nähnyt. Mia kertoi, että eilen lauantaina oli ollut tosi kova tungos. Eilen olikin niin kaunis ilma, että se oli varmaan houkutellut porukkaa lähtemään kotoa. Tänään synkissä syksysäissä teki itsekin mieli vaan käpertyä peiton alle.

Messuilla en räpsinyt kuvia ja kännykkäkin oli koko messuilun ajan repun pohjalla. Äsken pyysin miestä ottamaan kuvan noista posturen olkaimista.

Kamera ei ole vinossa, vaan olen oikeasti näin valuvikainen

Olen niitä nyt iltapäivän ajan pitänyt, ja ovat kyllä mukavat päällä. En sitten tiedä, alkaako "kehoni itse korjata itseään", kuten ständin esittelijä kertoi. Mutta nämä tulivat eteeni kuin tilauksesta, kun olen aina välillä miettinyt jotain tämäntyyppistä ratkaisua; jotain systeemiä, joka pitäisi olkapäitä takana, ja ehkäisi etukropan kumarampaan menoa. Katsotaan, miltä näyttää vaikka kuukauden päästä!