Joulun ajan treenejä, koirajuttuja ja syöpämietintää

Elämä on muuttunut vuodessa paljon.. Muistelin viime joulua, kun kotona oli kaiken kaikkiaan seitsemän lemmikkiä. Entisen koulukaverini koira Alma (joka oli ollut hoidossa koko vuoden 2013), neljä kissaa sekä Kuti ja Luto. Nekku-kissa ja Luto-koira ovat nyt poissa lopullisesti, enkä ole Almaakaan nähnyt enää vuoteen (päihteitä käyttänyt kaveri pisti välit poikki, kun tein -muistaakseni kolmannen kerran- lastensuojeluilmoituksen hänen perheestään; ihan omalla nimellä toki ja kerroin siitä myös hänelle). Kovasti ikävöin kaikkia poissaolevia :(. Näin muuten n. 1-2 viikkoa ennen Luton kuolemaa unta, että Kuti liukastui rantapenkereellä, ajautui Vantaanjoen virran vietäväksi ja menehtyi. Nyt jos olisin joku semijulkkis, iltapäivälehden viihdesivuilla olisi otsikko kuinka "Eikku näki enneunen koiransa kuolemasta" (väärä koira, mutta sehän ei klikkejä vähentäisi).

Evirasta oli soitettu isälle ruumiinavaustuloksia, ja paperitkin ovat jo tulleet (mutta en ole vielä nähnyt). Isä kertoi tutkijan sanoneen, että "syöpä oli ollut todella aggressiivinen ja levinnyt nopeasti koko koiraan". Odotan nyt vielä papereita nähtäväksi, että mitä tuo lääketieteellisessä mielessä tarkoittaa, mutta niin karmivalta kuin se kuulostaakin, niin tavallaan myös helpottaa ajatella, että lopetus oli ainoa vaihtoehto. Kauheasti vaan ajatukset pyörivät syövässä ja siinä pelossa, että joku nykyisistä tai mahdollisesti tulevista lemmikeistä sen saa. Google johdatti minut hiljattain lukemaan Strictly Style-blogin tekstiä siitä, kuinka bloggari menetti keväällä rottweilerinsa osteosarkoomaan (luusyöpään) ja sekin on kyllä lähes aina toivoton sairaus. Kutin vatsaa tulee näpelöityä päivittäin, ja kaikki pahkurat ja patit mietityttävät. Ohutneulanäytteestä ei ole välttämättä mitään hyötyä, kun se voi osua terveeseen kudokseen. Se Kutilta poistettu kasvainkin oli todella pieni, eikä alustavissa tutkimuksissa oltu löydetty mitään pahanlaatuisuuteen viittavaa. Vasta aivan viimeisissä analyyseissa sieltä löytyi adenokarsinooma.

Tälle joululle sain hoitoon toisen kaverin kaksi koiraa, kun omistajat itse lähtivät pariksi yöksi reissuun. Nuori portugalinvesikoira-uros ja vanha sekarotuinen narttu, jossa on puolet dalmatiankoiraa ja puolet bokseria. Molemmat aivan hurmaavia luonteiltaan, kilttejä ja hiljaisia. Arvelutti, että Kuti ei tulisi niiden kanssa toimeen, mutta tehtiin niin, että Kuti oli siskollani kun koirat tulivat tänne. Sitten lähdin hakemaan sitä lenkille ja Janne tuli kaverin koirien kanssa vastaan. Nähtiin puolueettomalla maaperällä ja pienten alkuärinöiden (Kuti lähinnä) jälkeen koirat mennä pöhisivät eteenpäin iloisesti. Kuti jopa innostui leikkimään tuon nuoren uroksen kanssa ihan kunnolla <3. Haastoi sitä jatkuvasti ja kirmaili sen vierellä kuin nuori tyttönen. Paras joululahja minulle on nähdä vanha muori noin terhakkana ja iloisena :). Nyt kaikki kolme ottavat päivätorkkuja ja lattialla lojuu koiranvonkaleita siellä täällä.

Tiri

Raki

Tällä viikolla palasin treenien pariin. Viikonloppuna sitä jo suunnittelin ja olin molempina päivinä menossa, mutta en vain jaksanut / saanut aikaiseksi. Maanantaina aamulla sitten lähdin Elixialle tekemään selkä-hauis -treeniä ja tietysti jouduin taas kohtaamaan kaikki viimeksi kun olin täällä, Luto oli vielä elossa -ajatukset. Voimatasotkin olivat pikkuisen parissa viikossa laskeneet ja olo oli heikko. Hyvin vähän oli Elixialla mitään muutoksia tapahtunut. Samat laitteet ja hanat olivat rikki kuin keväälläkin :P. Oli jotain pieniä hankintoja tehty, uusia köysiä taljaan ja T-kulmasoutupaikka ainakin. Jotenkin en saanut sitä itselläni pelittämään, ja nyt kun katsoin tutorialia Youtubesta, niin olen ollut aivan väärässä kulmassakin. Vähän on tekniikoissa hakemista heti, kun vaihtuu suorituspaikka. Amatöörejähän tässä vielä ollaankin. Tein sitten kulmasoutua ihan tavalliseen tapaan tangolla. En tajua, miksen siitä hiffannut oikeaa suoritusasentoa tuohon T-kulmaan.

Se tuolla on tietty mukavaa, että nyt näkee ihan kilomäärät, millä toistoja tulee tehtyä taljaliikkeissä. Luulin kiskovani ylätaljasta enemmänkin, mutta pah. Puhtaasti mentiin 35-37 kilolla, plääh. Joskus keväällä tein neljänkympin paremmalla puolellakin leveällä otteella, mutta taisi silloin olla jonkun verran heilumista? En enää muista.. Nyt siis teen kapealla otteella V-kahvalla.

Eilen tiistaina kävin tekemässä jalkatreenin. Tarkoitus oli käynnistää se reidenkoukistuksia laitteessa tehden, mutta laite oli rikki. Vähän harmitti, mutta toisaalta tykkään tehdä koukistusta muutenkin makuulla, enkä istuen, joten harmitus meni nopsaan ohi. Niinpä tein sitten kolme kappaletta kolmenkympin sarjoja pallolla takareisiä rullaten. Sen päälle kokeilin vielä tehdä yhden jalan mavea kahvakuulalla, mutta en löydä siinä oikein sopivaa asentoa ja hermot menee. Lisäksi tein mm. askelkyykkyä smithissä, prässiä ja  sumokyykkyä. Tuosta Elixian prässistä tykkään kyllä, en osaa sanoa miksi. Se Ryhdin prässi on vähän turhan askeettinen minun makuuni, mutta kyllä se asiansa ajaa. Saattaa kuitenkin olla, että seuraavan jalkatreenin teen Ryhdillä.

Tänään tein viimein olkapää-ojentaja-rinta -treenin. Edellisestä treenistä olikin jo ihan liikaa aikaa, treenipäivyrin mukaan 29.11.! Sen jälkeen olen tehnyt kahtena viikkona vaan selkä-hauis -treenin ja jalkatreenin. Joulukuun ekalla viikolla oli näemmä tullut tehtyä aerobinen intervallitreeni ja ollut vähän nihkeä treenifiilis (oli työmatkaa yms.) ja tokalla viikolla sitten kuoli koira. Ja sen jälkeen kertyi kaksi viikkoa täysin taukoa treeneistä.

Olkapäille tuli tehtyä neljä eri liikettä; pystypunnerrusta, face pullia taljassa, yhden käden viparia kylkimakuulla ja koko treenin loppuun Ida Jeminan vipari-comboa, kolmen kilon painoilla :P. Rintalihaksille tein vain ristikkäistaljaa ja ojentajille ranskalaista punnerrusta mutkatangolla sekä rutistusta taljassa. Tein yhden vuorosarjan (face pull + ojentajarutistus), ja vipari-combossa pidin yli minuutin pituiset sarjatauot, kun olkapäitä poltti niin älyttömästi.

Takapiha 24.12.2014

Huomenna Elixia on kiinni, ja vaikka Ryhdille kyllä pääsisin treenaamaan, niin pidän lepopäivän kolmen perättäisen treenin päälle. Venyttelen ja ulkoilen koirien kanssa. Aamulenkki tulee varmaan tehtyä tuon nuorukaisen kanssa erikseen, ja mummelit pääsevät sitten kun jaksavat kammeta itsensä ylös patjalta.

Outoa oli kyllä taas treenata salilla siten, että siellä on muita ihmisiä. Vähän ne muut jopa tuppasivat häiritsemään keskittymistä. Piti oikeasti orientoitua siihen, että nyt en treenaakaan yksin. Mutta tänään jopa jo vähän pidin siitä, että muita oli siellä. Ainakin niin kauan, kuin pysyivät kauempana minusta :). Sellaista taustahälinää oli vaihteeksi ihan kiva kuulla. Hiljaisuus on joskus tuolla Ryhdillä niin korviinpistävää.

Meillä joulu menee aika matalalla profiililla. Ei olla vielä syöty varsinaista päivällistä. Aamulla söin riisipuuroa, joka on tehty kauramaitoon. Päivällisellä on luvassa peruna-persiljasosetta ja tofu-pähkinämureketta. Mutta viime viikonlopun Kouvolan reissulta toin tuomisina porkkanalaatikkoa ja punajuuri-tofu-ananaslaatikkoa.

Miehen äiti kokeilee meille aina kaikkia vegaanireseptejä ja jättää nykyisin itsekin lihat ja kalat syömättä meidän aikana, ja syö tyytyväisenä kasvisruokia. Nuo laatikot olivat molemmat tosi hyviä, vaikka en ole juuri joululaatikoista perustanut. Lanttulaatikkoa tai imellettyä perunalaatikkoa en suostu edelleenkään syömään. Pipareita ei leivottu, mutta tähtitorttuja kyllä, ja glögin kanssa ne ovat hyviä. Huomenna tai ylihuomenna tehdään karjalanpiirakoita, joista on fitness todella kaukana.

Rauhallista joulun aikaa kaikille.