sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Yksijakoista treenailua, monijakoista tuumailua

Onpahan uupunut olo tällä hetkellä. Viikko oli arvioitua hektisempi ja isä hakikin koirat itselleen jo keskiviikkona. Vaikka se oli hyvä koirien kannalta, ja sain vuorokauteen tarvittavia lisätunteja, niin kova ikävä iski samantien, kun auto tästä lähti koirat mukanaan. Aina kun ne ovat isän luona, niin muutun ihan crazy dog ladyksi. Hymyilen typerän näköisenä kaikille vastaantuleville koirille ja sormet oikein huutavat päästä rapsuttamaan jotakin. Perjantaina käytiin paikallisessa P&S:ssä, ja sieltä lähtiessä kaupan ulkopuolella oli tyttö kahden aivan ihanan sekarotuisen koiran kanssa odottamassa. Kysyin sen klassisen jokaisen 6-vuotiaan esittämän kysymyksen: "saaks noita koiria silittää" ja luvan saatuani vällytin niitä pakahduksiin saakka. Onneksi etenkin toinen oli aivan yhtä huomionkipeä kuin minä olin huomionjakokipeä, niin siinä kaksi tarvetta blokkasi toisensa.

Arvelin jo sunnuntaina, etten ehdi salille välttämättä kovin montaa kertaa, joten päätin tällä viikolla pitkästä aikaa tehdä vanhaa kunnon yksijakoista treeniä. Ja ensimmäistä kertaa kokeiluun pääsi Arnoldin kultainen kuusikko. Tiistaiaamuna salilla oli taas yllättävän paljon porukkaa, joten tein vähän eri järjestyksessä kuin olin ajatellut, mutta ei se oikeastaan haitannut yhtään.

- Penkkipunnerrus 3 x 10
- Pull down 3 x 10 (leuanvetopaikka oli varattuna)
- Kyykky 4 x 10
- Pystypunnerrus 4 x 10
- Hauiskääntö vasara, istuen 3 x 10
- Vatsarutistuksia:
    * jalkojen nostoa penkillä x 20
    * rutistuksia taljassa 2 x 20
    * istumaannousu x 20

Perushyviä liikkeitä, mutta itse ohjelman suorittaminen oli TYLSÄÄ!! Meinasin hajota niihin kahden minuutin palautuksiin sarjojen välillä. Toki sitten seuraavan sarjan tekeminen oli mukavaa, kun oli voimakas ja suorituskykyinen olo, mutta ei hitto. Ei ole minun juttuni noin pitkät palauttelut ollenkaan. Vuorosarjat ovat enemmän minun makuuni. En tiedä, mistä johtui, mutta enpä juuri kipeytynyt tuosta treenistä, vaikka tein kyllä ihan viimeisillä voimillani nuo työsarjat. Voiko sitten olla ainakin osasyy noissa pitkissä palautuksissa?

Viikon toinen salitreeni oli eilen lauantaina, ja Golden six ei napannut kyllä laisinkaan. Niinpä kirjoittelin itse oman treenini, joka ei kyllä paljon eronnut tiistain treenistä, mutta joissain kohtaa lyhensin palautusaikoja 1-1,5 minuuttiin (mavessa pidin kahden minuutin palautukset). Mutta näin treenasin eilen:

- Maastaveto 5 x 5 (pitkästä aikaa!)
- Leuanveto 3 x 5
- Penkkipunnerrus 3 x 10
- Pystypunnerrus 4 x 10
- Hauiskääntö vasara, istuen 3 x 10
- Viparit sivuille 3 x 10
- Vatsarutistuksia:
    * istumaannousu 3 x 20

Mavessa tein pari lämppärisarjaa ja sitten viisi työsarjaa 60 kilolla. Tangossa oli kympin minikiekot, joten oli hakemista siinä lähtöasennossa, kun tanko oli niin alhaalla: muutama senttikin vaikuttaa jo aika paljon. Se paikka tuolla, missä voisi mavea fiksummin tehdä, on myös kyykkypaikka ja leuanvetopaikka, ja niitä on vain yksi. Ja se oli tietenkin varattu. Joten tuunasin ryhmäliikuntasaliin oman mavepaikkani: laminaatille asettelin riittävästi mattoja, ja siihen sitten tanko painoineen. Rakenteluun meni oma aikansa, mutta olin mavea päättänyt tehdä, niin piru vie, sitten tehdään. Semmoinen pistos ei kovin usein ilmaannu, joten olihan se hyödynnettävä.

Mavetellessa huomasin jo aina palautuksen jälkeen, kun rupesin laittamaan remmejä tangon ympärille, että juuri siinä kohtaa päätä särki vasemmassa ohimossa jyskyttäen. Seistessä tai itse treeniä tehdessä en sitä huomannut. Mutta kun rupesin vetämään leukoja, niin alkoi jo vähän huolestuttaa, kun kipu siirtyi silmän taakse takomaan. Pelotti, että kohta joku verisuoni päästä puhkeaa, ja kun se kipu ja jyskytys paheni aina leuanvedon työsarjojen aikana, niin jätin leuanvedot kesken. Tein vain 3 x 5, vaikka olin alunperin suunnitellut 5 x 5 tekeväni.

Ehkä nuo viparit tuolla lopussa oli vähän liikaa. Alkoi olla jo aika kuitti olo. Tai sitten olisi vaihtoehtoisesti voinut jättää hauiskäännöt pois. Turhaan ahnehdin. Penkistä sen verran, että tiistaina tein kymppejä 27½ kilolla, ja nyt rehvakkaasti päätin, että teen 30 kilolla. Koska kyllähän Arnoldin G6:lla kasvaa lihas ja voima parissa päivässä nyt ainakin tuon erotuksen verran! Kaksi ensimmäistä sarjaa menivätkin suht ok: ekassa sain kympin ja tokassa yhdeksän tuli puhtaasti. Mutta kolmannessa jäin kutoseen, joten viimeiseen sarjaan vähensin sitten painoja.

Nyt olo on tosiaan hyvin moukaroidun oloinen. Maastaveto pitkästä aikaa laittoi kropan aika koville ja olihan ohjelmassa muutenkin raskaita liikkeitä. Olkapäät ovat hellänä joka suunnasta, ja oikein tunnen, kuinka palautuminen on aivan puolitiessään. Eilen oli koko ajan nälkä ja tankkailinkin ruokaa kunnolla ja tekaisin myös vihersmoothien. Tein sellaisen muuten myös tänään, joskin taas hieman lisää tuunaten. Tällä kertaa:

- omena
- päärynä
- mangokuutioita pari kourallista
- 6-7 pakastepinaattikuutiota
- ruukku tammenlehtisalaattia
- avokado
- pala inkivääriä
- n. 0,5-1 dl appelsiinimehua

Tästä tuli nyt kermaisempaa (avokadon ansiosta) ja siihen tuli vähän potkua inkivääristä. Ei myöskään ollut ihan niin hedelmäinen kuin aiemmin, vaan enemmän tosiaan sellainen kasvis. Mutta kyllä tämäkin vielä aavistuksen makea oli. Tuosta satsista tulee hieman vajaa litran verran, eli minun tapauksessani kaksi annosta.

Olen tällä viikolla tehnyt salitreenien lisäksi muutaman aerobisen: maanantaina intervallitreenin ja tänään ja keskiviikkona tunnin pituiset pk-treenit, kaikki kuntopyörällä. Sain fyssarille ajan vasta 10.7., joten en ole uskaltanut nyt käydä juoksemassa, jos tuo hanuri tuosta kovasti kipeytyy. Ensi viikon treeneistä en osaa vielä sanoa mitään, kun on lomaviikko, ja osa siitä menee muualla kuin kotiympyröissä.

Tähän postaukseen ei nyt oikein liikene kuvia. Olen aika vähän niitä ottanut viime aikoina, ja mietinkin, että voisin itse muuttaa omat Flickriin lataamani kuvat Creative Commons-lisenssille, vapaasti muiden epäkaupalliseen käyttöön sen sijaan, että pitäisin nihkeästi kaikki oikeudet itselläni. Ei nyt ehkä omaa pärstää, mutta siis muita yleisiä kuvia; eläimistä, luonnosta jne. Mun ottamat kuvat nyt ei ole mitään hirveän hyvälaatuisia, kun yleensä aika hämärässä niitä näpsin pokkarilla tai kännykällä. Mutta noita järkkärilläkin kuvattuja toki voisi muut halutessaan käyttää - sikälimikäli joku kaipaa collie tai saksanpaimenmixien kuvia johonkin :D. Aloin niitä eilen käymään läpi, mutta tähän projektiin tulee kyllä menemään aikaan, kun tietysti haluan sitten muuttaa tiedostojen nimetkin vähän fiksummiksi ja laittaa tagitukset kohdalleen jajajaja..

Tähän ajatusvirran loppuun vielä: jostain Fitfashion-blogista bongasin tuollaisen "pätevän ja tarkan" persoonallisuustestin ja tekaisin sen. Olen sen perusteella Tehokas Suorittaja (kas, kuka olisi arvannut) ja Vahva Vaikuttaja. Olihan noissa paljon tutunkuuloista juttua, mutta tosi paljon myös sellaista en oo kyllä yhtään tommonen! Ehkä mielenkiintoisempaa kuitenkin oli tehdä itse testiä kuin lukea tuloksia. Piti oikein kunnolla pohtia eri vaihtoehtojen välillä.

Mukavaa alkavaa viikkoa, olipa se sitten työn, loman tai muun olemisen merkeissä! Loppuun sentään yksi kuva: tarpeeksi lämmintä näin kesäkuun lopulla, kun päällä on huppari, peitto ja kissa.


2 kommenttia:

  1. voin lupaa et G6 ei oo lainkaan tylsä kun vaan laittaa enemmän painoja tankoon. Esim. kyykyssä 10 x 70 % yhden toiston maksimista on jo sellainen että tulee 5 minuutin taukoja ikävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla joo :D. Oon aika hyvin pysynyt siellä mukavuusalueella kyykätessäni. En edes tiedä, mikä on mun ykkösmaksimi.

      Viidelläkympillä kyykkäsin viimeksi, mutta sen enemmän jos laitan painoa tankoon, niin hajoaa tekniikka. Toisaalta taas tolla 50 kilolla pystyn tekemään ehkä 12-15 toiston sarjojakin. Siinä sitten dilemma ratkottavaksi. Enkä pääse kovin syvälle, kun olen aika jäykkä, joten mun kyykyt on väkisinkin boksikyykkyä syvyydeltään.

      Poista