Kevätpumppi

Ihanan aurinkoinen vapun päivä! Aamulla kävin tunnin kävelyllä tyttöjen kanssa, seurana oli myös sisko ja hänen koiransa Hertta. Melkoista laahustamista oli nyt, kun tahdinmäärääjät ovat isän luona - juniori ja siskon toinen koira, Kreikasta kuusi vuotta sitten tuotu katurakki Nelli. Joku sanoisi rentoa ja mukavaa käppäilyä, mutta minun makuuni turhankin rauhallista menoa. Mutta tähän on totutteleminen, mammakoiralla alkaa olla ikää ja kohta sen kanssa köpötellään samalla tavalla kuin edesmenneen papparaiseni kanssa.

Maanantaina lepäsin ja syömisetkin jäivät aika kevyeksi. Viikonlopun tankkaus oli edelleen tukkeena olossa, eikä oikein maistunut ruoka. Lauantaina aamulla paino oli 50 kiloa ja mässypäivän jälkeen paino oli sunnuntaina 51 kiloa. Maanantaina aamulla hiilariturvotus saavutti huippukohtansa, kun vaaka näytti 52 kiloa. Melkoinen nestepumppi. No, siitäpä se paino on sitten yhtä nopeasti nyt laskenut alkuperäistilanteeseen, kun syömiset normalisoitui. Mutta sunnuntain ja tiistain salitreenit kulkivat tankkauksen ansiosta ennennäkemättömän hyvin. Puntti nousi kevyesti ja tosiaan tuli se leukakin vedettyä.

Olen nyt zoomaillut ulkona kulkiessani mahdollisuuksia käydä vetämässä leukaa ja tänään päivällä koirien kanssa kävellessä kävinkin yhdessä leikkipuistossa kaksi leukaa vetämässä. Se toinen leuka meni tosin ensimmäisen lämmöillä, eli kädet ei menneet ihan suoraksi siinä välissä. Äsken kävin hölkkäilemässä seitsemän kilometrin pk-lenkkini ja sielläkin loppupuolella käväisin heittämässä yhden melkein-leuan: jouduin hyppäämään, että yleensä yletyin puolaan, joten siinä tuli sitten otettua hieman vauhtiakin.