Tänään on kuun viimeinen päivä ja lepopäivä. Tällä viikolla olen käynyt kahdesti aamulla juoksemassa ja eilen aamulla salilla tekemässä jalkatreenin.
Matalasta prässistä on tullut ihan suosikkini. Teen sen käytännön syistä aika treenin loppuun: sali on kahdessa kerroksessa ja lämmittelylaitteet yläkerrassa. Lämmittelen ensin ja siirryn kyykkypaikalle. Sieltä alakerran toiseen siipeen, jossa teen askelkyykkyjä kahvakuulien kanssa tyhjässä isossa ryhmäliikuntasalissa ja takareisilaitteen kanssa treenaan siinä salin vieressä. Väliin olen ripotellut hoovereita. Tein myös hip thrustia smithissä. Vähän oli hankalaa, kun tankoa ei saanut tarpeeksi matalalle, joten nostoa tuli vain hieman. Tein 50 kilolla, jossa saattoi olla vähän liikaa. Liike oli pieni, mutta tappava. Ja nyt sitten kun googlailin, niin löytyi parempi tapa tehdä tuo liike, tässä videossa. Itsehän olin siis lattialla selinmakuulla..
Lopuksi tosiaan vielä selän ojennusta ja prässiä, hoovereita taas väliin. Olisin myös tehnyt jalkojen nostoa dippitelineessä, mutta siihen tuli sitten joku tekemään dippejä ja leuanvetoja, niin en viitsinyt kolmea paikkaa itselläni pitää (prässi, selän ojennusteline ja se dippiteline). Ehdin yhden kolmenkympin sarjan tehdä ja tein sitten vähän säälittävästi jalkojen työntöä eteen makuulta. Ei oikein tuntunut missään 30 toistoa, eikä huvittanut jäädä veivaamaan pidemmäksi aikaa. Onneksi hoovereita oli tullut tehtyä jo 5 x 1 min, niin se vähän korvasi.
Huomenna ajattelin mennä tekemään yläkroppatreenin ja toivon, että ehdin palautua sunnuntaiksi koko kropan treeniä varten. Treenaan sitten ne lihakset, jotka ovat palautuneet. Ojentajat eivät todennäköisesti ehdi palautua, meinasin huomenna taas mutkatangolla skull crusheria vääntää.
Tänään kävin taas hierottavana ja kylläpä yläkropassa on kireyksiä. Olisin voinut maata tuntikaupalla siinä lopussa selinmakuulla, kun hieroja käsitteli niskaa. Kallista lystiä, mutta tarpeeseen tulee.
Hieronnan jälkeen söin sitten hieman herkkuja; Choco Pepen ja glögiä sekä Marianne-karkkeja kourallisen. En nyt kyllä suoraan sanottuna niistä juurikaan nauttinut. Mieliteko oli näemmä huijausta. Seuraavana herkkupäivänä kuukauden kuluttua panostan kyllä hieman enemmän ja teen jotain itse.
Verikokeiden tulokset muuten tulivat. Työterveyshoitaja jaksaa aina ihastella matalia kolesteroliarvojani (tällä kertaa kokonaiskolesteroli 3.9, LDL 1.7 ja HDL 1.9). Vähän huolettaa varastorauta; 22 ja d-vitamiini (55), mutta B12-vitamiinipitoisuus on sentään 537! Ja niin satunnaisesti kun todellakin sitä syön, Beko-Strongin muistan silloin tällöin ottaa. Pääasiassa sen lähde minulla on rikastetut tuotteet ja Builders Bar -patukat ;). Go, me!
torstai 31. tammikuuta 2013
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Vastauksia elämäntapakyselyyn
Keppijumppaa ja porkkanaa -blogissa oli kysely, johon teki itsekin mieli vastata ajan kuluksi.
1. Mitä söit tänään aamiaiseksi?
Kaksi vehnämurokepalaa soijamaidolla sekä porkkanasämpylän, jonka päällä oli salaattia, marinoitua tofua, tomaattia ja maustekurkkua. Lisäksi join kupin teetä.
2. Kuinka paljon vettä juot päivässä?
Todella huonosti vapaapäivinä. Töissä juon muutaman lasillisen (pari desiä/lasi). Ehkä puoli litraa treenijuoman ohella.
3. Mikä on suosikkitreenisi tällä hetkellä?
Kyllä juoksemaan tulee lähdettyä helpommin kuin salille, eli semmoinen tunnin hölkkä on mieluisin treeni.
4. Kuinka paljon kaloreita syöt päivittäin?
En laske, mutta jossain 1800-2000 paikkeilla varmaan.
5. Mitkä ovat terveellisiä välipalasuosikkejasi?
Maustamatonta soijajogurttia, soijaproteiinijauhetta ja vaniljasoijajogurttia.
Iso Jonagold-omena.
Kaurapuuro mustikoilla ja kauramaidolla.
6. Mitä syöt yleensä lounaaksi?
Keittoja tai pastaa+tofua.
7. Mitä kohtaa kropassa treenaat mieluiten?
Hartioita ja hauiksia.
8. Mitä kohtaa kropassa treenaat vähiten mielellään?
Ojentajia. Harva ojentajaliike tuntuu hyvältä. Tosin tällä viikolla sain uutta kipinää niidenkin treenaamiseen mutkatangolla maaten tehdystä skull crusherista.
9. Mitkä ovat ruokapaheitasi?
Leipää tulee puputettua aika paljon, välillä liikaa.
10. Syötkö vitamiineja tai ravintolisiä?
Sinkkiä, D-vitamiinia, B-vitamiinia ja rautaa. On taipumusta alhaiseen hemoglobiiniin ja varastorautaan, joten siksi tuo rauta. Magnesiumia satunnaisesti. Tällä viikolla kävin muuten verikokeissa, jossa mitattiin d-vitamiinipitoisuus, b12-pitoisuus, hb ja varastorauta. Tulokset saan ensi viikolla.
11. Kuinka usein syöt ulkona?
En osaa sanoa, vaihtelee aika lailla. Varmaan keskimäärin pari kertaa kuussa.
12. Syötkö pikaruokaa?
Fafasissa tulee silloin tällöin käytyä. Varsinaista grilliruokaa ei tule syötyä juuri koskaan.
13. Kuka tukee sinua eniten?
Ystävistä entinen työkaveri, jonka kanssa joskus treeniajatuksia vaihdetaan. Yhden kaverin kanssa satunnaisesti puhutaan treeneistä, mutta molemmat tekevät niin omaa juttuaan, että ei se varsinaista tukea ole.
14. Oletko kuntosalin jäsen?
Kyllä, liityin 2007 paikallisen Finnbodyn jäseneksi ja kun Elixia osti salin, siirryin vanhana asiakkaana Elixialle.
15. Kuinka monta tuntia nukut öisin?
7-8 tunnin unia nukun parissa osassa.
16. Pidätkö herkkupäiviä?
Tänä vuonna aloitin kokeilun, jossa herkkupäivä on kuun viimeinen päivä. Tosin tämä ensimmäinen kuukausi oli poikkeus, koska syntymäpäiväni oli kuun puolivälissä ja mies oli ostanut vegaanisia munkkeja. Hassusti niitä ei tehnyt yhtään mieli, mutta söin yhden kuitenkin, kun oli ostanut ja olisivat muuten menneet hukkaan. Ajattelin, että syntymäpäivän kunniaksi voin joustaa. Mutta ei ole ollut yhtään mielitekoja tosiaan. Nähtävästi kun sitä sokeria ei koko ajan elimistöön työnnä, niin mielikin siitä irtoaa.
17. Juotko alkoholia?
En juo lainkaan. Lopetin jo viime vuosituhannella (1999 tarkalleen ottaen ;) ). Turhia kaloreita ja turhaa kaiken kaikkiaan.
18. Treenaatko yksin vai kaverin kanssa?
Yksin.
19. Mikä on parasta, mikä elämässäsi on muuttunut sen jälkeen, kun ryhdyit elämään terveellisempää elämää?
En osaa oikein sanoa, koska olen aina liikkunut ja syönyt terveellisesti. Parikymppisenä kyllä yritin naurettavasti laihduttaa olemattomia kiloja, ja olen siitä iloinen, että minulla ei ole sen jälkeen ollut mitään ruoka- ja painokomplekseja.
20. Viimeisin terveellinen asia jonka teit?
Kuppi haudutettua vihreää teetä. Vai olisiko sittenkin pitkä hikinen lumisella pellolla tarvottu lenkki siskon koirien kanssa?
1. Mitä söit tänään aamiaiseksi?
Kaksi vehnämurokepalaa soijamaidolla sekä porkkanasämpylän, jonka päällä oli salaattia, marinoitua tofua, tomaattia ja maustekurkkua. Lisäksi join kupin teetä.
2. Kuinka paljon vettä juot päivässä?
Todella huonosti vapaapäivinä. Töissä juon muutaman lasillisen (pari desiä/lasi). Ehkä puoli litraa treenijuoman ohella.
3. Mikä on suosikkitreenisi tällä hetkellä?
Kyllä juoksemaan tulee lähdettyä helpommin kuin salille, eli semmoinen tunnin hölkkä on mieluisin treeni.
4. Kuinka paljon kaloreita syöt päivittäin?
En laske, mutta jossain 1800-2000 paikkeilla varmaan.
5. Mitkä ovat terveellisiä välipalasuosikkejasi?
Maustamatonta soijajogurttia, soijaproteiinijauhetta ja vaniljasoijajogurttia.
Iso Jonagold-omena.
Kaurapuuro mustikoilla ja kauramaidolla.
6. Mitä syöt yleensä lounaaksi?
Keittoja tai pastaa+tofua.
7. Mitä kohtaa kropassa treenaat mieluiten?
Hartioita ja hauiksia.
8. Mitä kohtaa kropassa treenaat vähiten mielellään?
Ojentajia. Harva ojentajaliike tuntuu hyvältä. Tosin tällä viikolla sain uutta kipinää niidenkin treenaamiseen mutkatangolla maaten tehdystä skull crusherista.
9. Mitkä ovat ruokapaheitasi?
Leipää tulee puputettua aika paljon, välillä liikaa.
10. Syötkö vitamiineja tai ravintolisiä?
Sinkkiä, D-vitamiinia, B-vitamiinia ja rautaa. On taipumusta alhaiseen hemoglobiiniin ja varastorautaan, joten siksi tuo rauta. Magnesiumia satunnaisesti. Tällä viikolla kävin muuten verikokeissa, jossa mitattiin d-vitamiinipitoisuus, b12-pitoisuus, hb ja varastorauta. Tulokset saan ensi viikolla.
11. Kuinka usein syöt ulkona?
En osaa sanoa, vaihtelee aika lailla. Varmaan keskimäärin pari kertaa kuussa.
12. Syötkö pikaruokaa?
Fafasissa tulee silloin tällöin käytyä. Varsinaista grilliruokaa ei tule syötyä juuri koskaan.
13. Kuka tukee sinua eniten?
Ystävistä entinen työkaveri, jonka kanssa joskus treeniajatuksia vaihdetaan. Yhden kaverin kanssa satunnaisesti puhutaan treeneistä, mutta molemmat tekevät niin omaa juttuaan, että ei se varsinaista tukea ole.
14. Oletko kuntosalin jäsen?
Kyllä, liityin 2007 paikallisen Finnbodyn jäseneksi ja kun Elixia osti salin, siirryin vanhana asiakkaana Elixialle.
15. Kuinka monta tuntia nukut öisin?
7-8 tunnin unia nukun parissa osassa.
16. Pidätkö herkkupäiviä?
Tänä vuonna aloitin kokeilun, jossa herkkupäivä on kuun viimeinen päivä. Tosin tämä ensimmäinen kuukausi oli poikkeus, koska syntymäpäiväni oli kuun puolivälissä ja mies oli ostanut vegaanisia munkkeja. Hassusti niitä ei tehnyt yhtään mieli, mutta söin yhden kuitenkin, kun oli ostanut ja olisivat muuten menneet hukkaan. Ajattelin, että syntymäpäivän kunniaksi voin joustaa. Mutta ei ole ollut yhtään mielitekoja tosiaan. Nähtävästi kun sitä sokeria ei koko ajan elimistöön työnnä, niin mielikin siitä irtoaa.
17. Juotko alkoholia?
En juo lainkaan. Lopetin jo viime vuosituhannella (1999 tarkalleen ottaen ;) ). Turhia kaloreita ja turhaa kaiken kaikkiaan.
18. Treenaatko yksin vai kaverin kanssa?
Yksin.
19. Mikä on parasta, mikä elämässäsi on muuttunut sen jälkeen, kun ryhdyit elämään terveellisempää elämää?
En osaa oikein sanoa, koska olen aina liikkunut ja syönyt terveellisesti. Parikymppisenä kyllä yritin naurettavasti laihduttaa olemattomia kiloja, ja olen siitä iloinen, että minulla ei ole sen jälkeen ollut mitään ruoka- ja painokomplekseja.
20. Viimeisin terveellinen asia jonka teit?
Kuppi haudutettua vihreää teetä. Vai olisiko sittenkin pitkä hikinen lumisella pellolla tarvottu lenkki siskon koirien kanssa?
Nelosviikon treenit paketissa
Tällä viikolla liikkumiset ovat menneet aivan putkeen. Kolme salitreeniä ja kaksi aerobista, sekä niiden päälle tietysti koiran lenkitykset.
Maanantaina tein salilla alakroppatreenin: kyykkyä, askelkyykkyä, prässiä, takareidet laitteessa, selän ojennusta ja loppuun hooverit (5 x min) + jalkojen nostot. Takareisille sain nostettua painoja 42,5 kiloon ja niilläkin menee nyt jo 15 toistoa. Tosin viimeiset eivät ehkä ihan puhtaasti loppuun saakka. Viime viikolla kahvakuulakyykky kipeytti polvet, joten palasin nyt ihan normaaliin takakyykkyyn tangon kanssa.
Keskiviikkona tein napakan yläkroppatreenin, koska aikaa oli vähän. Töissä alkoivat rekrytoinnit ja olen tällä viikolla haastatellut monia innokkaita restonomeja ja muita alamme ammattilaisia. Koska haastattelut alkavat 10 aikaan aamulla, treeniajasta täytyi vähän nipistää. Tehoa se ei vienyt yhtään! Selkää treenasin alataljassa ja rintaa käsipainoilla penkissä. Ojentajille kokeilin ranskalaista punnerrusta mutkatangolla ja olipa muuten tehokasta. Hauiksille hammer-kääntöjä käsipainoilla ja hartioille pystypunnerrusta + vipareita. Sarjojen välissä tein kolme minuutin hooveria. Tähän kaikkeen meni lämmittelyineen (5 min kuntopyörällä) sykemittarin mukaan 38 minuuttia ja kyllä tunsin treenin tehon, kun shampooputelia suihkussa kurottelin.
Torstaina hölkkäsin rauhallisen tunnin lenkin juoksumatolla, 8,2 kilometriä. Töiden jälkeen menin hierojalle, joka totesi yläkropan olevan todella jumissa ja että "sen kanssa riittää vielä töitä". Niinpä varasin uuden hieronnan ensi torstaiksi. Kuulemma puhuessani huomasi, kuinka kaulan alueen lihakset kirrasivat ja tämäpä selittääkin ne kaksi oikein mojovaa päänsärkyä, jotka ovat viikon sisään olleet. Jouduin jopa turvautumaan toisella kerralla särkylääkkeeseen, mitä en juuri koskaan tee. Mies on nyt noita kipeitä kohtia hieronut ja olen venytellyt rintaa ja selkää, jotta kroppa vetreytyisi.
Eilen lauantaina tein salilla koko kropan treenin ja aikaa siihen meni lämmittelyineen tunnin verran. Alkuun 10 minuuttia kuntopyörällä ja sitten:
- ylätalja (ensimmäistä kertaa 40 kilolla! Toki painot vähän putosivat loppua kohden, mutta eka 12 toiston sarja kokonaan 40 kilolla, hihhei!)
- penkkipunnerrus käsipainoilla (otin ekaa kertaa kympit käyttöön, jes!)
- jalkaprässi 60 kiloa, seuraavalla kerralla voi hyvin nostaa jo 70 kiloon. Tuo alhaalta yläviistoon suuntautuva liike on kyllä paljon raskaampi kuin nössöprässi ja tulee sellainen hc-treenaajan olo siinä prässissä maatessa
- takareidet laitteessa, 42.5 kg:lla kaikki sarjat
- hammer-käännöt käsipainoilla (kutosilla edelleen)
- pystypunnerrus käsipainoilla (tässä sentään seiskat)
- jalkojen nostot dippitelineessä (perinteiset 3 x 30. Jatkossa ajattelin ottaa vähän paussia yläasennossa, jos saisi toistot vähän tippumaan)
- selän ojennus 10 kilon tanko niskassa (15 kg:n tankokin olisi mennyt, mutta tuntuu inhottavalta, kun painaa niskan luihin)
- ojentajille dippiä penkillä
Yhdeksän liikettä on aika sopiva määrä koko kropan treeniin, lopussa alkaa olla jo sen verran väsynyt, että ei olisi järkeä hinkata yhtään enempää. Säästetään tarkempi hionta sitten noihin jaettuihin päiviin.
Tänään kävin juoksemassa intervallitreenin matolla ja syke kävi 199 lukemissa. Alkuun 10 minuutin lämppähölkkä ja sitten 1 x 4 ja 3 x 3 minuutin vedot, välissä 1-2 minuutin palauttelut. Lopussa vielä hölkkäilin ja kävelin, kunnes sykkeet olivat tasaantuneet. Oli aika raskas treeni; en muista, koska olen viimeksi intervalleja tehnyt, joten oli jo korkea aikakin. Napsaisinpa kuvankin itsestäni juoksun jälkeen, kun pukuhuoneeseen oli ilmestynyt uusi peili peräseinälle. Hikinen, tukka sekaisin oleva pää on nyt sensuroitu. Ehkä sekin joskus tänne vielä ilmestyy..
Noista Casallin housuista tykkään kyllä, ne ovat kivan napakat verrattuna toisiin treenihousuihini, joissa saa vähän rullata vyötäröä, jotta ne pysyisivät yllä. Tuo punainen Haglöfsin paita on useamman vuoden vanha, ensimmäinen juoksupaitani ja edelleen suosikkini. Hihat ovat tarpeeksi pitkät ja paita istuu hartioista hyvin. Pari juoksupaitaa on kaapissa käyttämättä siksi, että joko kirraa hartioista ja kaulasta tai sitten paita pussittuu ihmeellisesti tuonne selän yläosaan. Ostan siis useimmat puserot sovittamatta, ja siksi tulee tuollaisia virheostoksiakin välillä.
Ja nyt kun tuota kuvaa tänne latasin, niin huomasin, että siellähän vähän oikean käden (kellokäden) hauis pilkottaa. Tämän viikon hammereissa kyllä huomasi taas ihan selkeästi, miten oikea jaksaisi niin paljon enemmän kuin vasen. Samoin eilen ylätaljaa tehdessä oikea puoli oli tulossa alas asti viimeisillä toistoilla, kun vasen lusmuili ja antoi periksi. Mrr.
Tämän viikon treenien onnistumista edesauttoi kyllä ihan selkeästi se, että suunnittelin etukäteen päivät, jolloin treenaan ja menin, vaikka aikaa ei ollutkaan kovin paljoa käytettäväksi. Alunperin olin ajatellut pitää viikonlopun vapaana, mutta kun viikolla näytti siltä, että ei ehdi kaikkea tehdä, siirsin kaksi treeniä viikonloppuun ja pysyin päätöksessäni. Eikä sali ollutkaan enää niin ruuhkainen eilen lauantaina, kuin aiempina tämän kuun lauantaipäivinä. Uuden vuoden lupausten aiheuttama ryntäys salille lienee saavuttanut jo huippukohtansa ja jättänyt vain ne harvat, jotka ovat tosissaan liikkeellä.
Maanantaina tein salilla alakroppatreenin: kyykkyä, askelkyykkyä, prässiä, takareidet laitteessa, selän ojennusta ja loppuun hooverit (5 x min) + jalkojen nostot. Takareisille sain nostettua painoja 42,5 kiloon ja niilläkin menee nyt jo 15 toistoa. Tosin viimeiset eivät ehkä ihan puhtaasti loppuun saakka. Viime viikolla kahvakuulakyykky kipeytti polvet, joten palasin nyt ihan normaaliin takakyykkyyn tangon kanssa.
Keskiviikkona tein napakan yläkroppatreenin, koska aikaa oli vähän. Töissä alkoivat rekrytoinnit ja olen tällä viikolla haastatellut monia innokkaita restonomeja ja muita alamme ammattilaisia. Koska haastattelut alkavat 10 aikaan aamulla, treeniajasta täytyi vähän nipistää. Tehoa se ei vienyt yhtään! Selkää treenasin alataljassa ja rintaa käsipainoilla penkissä. Ojentajille kokeilin ranskalaista punnerrusta mutkatangolla ja olipa muuten tehokasta. Hauiksille hammer-kääntöjä käsipainoilla ja hartioille pystypunnerrusta + vipareita. Sarjojen välissä tein kolme minuutin hooveria. Tähän kaikkeen meni lämmittelyineen (5 min kuntopyörällä) sykemittarin mukaan 38 minuuttia ja kyllä tunsin treenin tehon, kun shampooputelia suihkussa kurottelin.
Torstaina hölkkäsin rauhallisen tunnin lenkin juoksumatolla, 8,2 kilometriä. Töiden jälkeen menin hierojalle, joka totesi yläkropan olevan todella jumissa ja että "sen kanssa riittää vielä töitä". Niinpä varasin uuden hieronnan ensi torstaiksi. Kuulemma puhuessani huomasi, kuinka kaulan alueen lihakset kirrasivat ja tämäpä selittääkin ne kaksi oikein mojovaa päänsärkyä, jotka ovat viikon sisään olleet. Jouduin jopa turvautumaan toisella kerralla särkylääkkeeseen, mitä en juuri koskaan tee. Mies on nyt noita kipeitä kohtia hieronut ja olen venytellyt rintaa ja selkää, jotta kroppa vetreytyisi.
Eilen lauantaina tein salilla koko kropan treenin ja aikaa siihen meni lämmittelyineen tunnin verran. Alkuun 10 minuuttia kuntopyörällä ja sitten:
- ylätalja (ensimmäistä kertaa 40 kilolla! Toki painot vähän putosivat loppua kohden, mutta eka 12 toiston sarja kokonaan 40 kilolla, hihhei!)
- penkkipunnerrus käsipainoilla (otin ekaa kertaa kympit käyttöön, jes!)
- jalkaprässi 60 kiloa, seuraavalla kerralla voi hyvin nostaa jo 70 kiloon. Tuo alhaalta yläviistoon suuntautuva liike on kyllä paljon raskaampi kuin nössöprässi ja tulee sellainen hc-treenaajan olo siinä prässissä maatessa
- takareidet laitteessa, 42.5 kg:lla kaikki sarjat
- hammer-käännöt käsipainoilla (kutosilla edelleen)
- pystypunnerrus käsipainoilla (tässä sentään seiskat)
- jalkojen nostot dippitelineessä (perinteiset 3 x 30. Jatkossa ajattelin ottaa vähän paussia yläasennossa, jos saisi toistot vähän tippumaan)
- selän ojennus 10 kilon tanko niskassa (15 kg:n tankokin olisi mennyt, mutta tuntuu inhottavalta, kun painaa niskan luihin)
- ojentajille dippiä penkillä
Yhdeksän liikettä on aika sopiva määrä koko kropan treeniin, lopussa alkaa olla jo sen verran väsynyt, että ei olisi järkeä hinkata yhtään enempää. Säästetään tarkempi hionta sitten noihin jaettuihin päiviin.
Tänään kävin juoksemassa intervallitreenin matolla ja syke kävi 199 lukemissa. Alkuun 10 minuutin lämppähölkkä ja sitten 1 x 4 ja 3 x 3 minuutin vedot, välissä 1-2 minuutin palauttelut. Lopussa vielä hölkkäilin ja kävelin, kunnes sykkeet olivat tasaantuneet. Oli aika raskas treeni; en muista, koska olen viimeksi intervalleja tehnyt, joten oli jo korkea aikakin. Napsaisinpa kuvankin itsestäni juoksun jälkeen, kun pukuhuoneeseen oli ilmestynyt uusi peili peräseinälle. Hikinen, tukka sekaisin oleva pää on nyt sensuroitu. Ehkä sekin joskus tänne vielä ilmestyy..
Noista Casallin housuista tykkään kyllä, ne ovat kivan napakat verrattuna toisiin treenihousuihini, joissa saa vähän rullata vyötäröä, jotta ne pysyisivät yllä. Tuo punainen Haglöfsin paita on useamman vuoden vanha, ensimmäinen juoksupaitani ja edelleen suosikkini. Hihat ovat tarpeeksi pitkät ja paita istuu hartioista hyvin. Pari juoksupaitaa on kaapissa käyttämättä siksi, että joko kirraa hartioista ja kaulasta tai sitten paita pussittuu ihmeellisesti tuonne selän yläosaan. Ostan siis useimmat puserot sovittamatta, ja siksi tulee tuollaisia virheostoksiakin välillä.
Ja nyt kun tuota kuvaa tänne latasin, niin huomasin, että siellähän vähän oikean käden (kellokäden) hauis pilkottaa. Tämän viikon hammereissa kyllä huomasi taas ihan selkeästi, miten oikea jaksaisi niin paljon enemmän kuin vasen. Samoin eilen ylätaljaa tehdessä oikea puoli oli tulossa alas asti viimeisillä toistoilla, kun vasen lusmuili ja antoi periksi. Mrr.
Tämän viikon treenien onnistumista edesauttoi kyllä ihan selkeästi se, että suunnittelin etukäteen päivät, jolloin treenaan ja menin, vaikka aikaa ei ollutkaan kovin paljoa käytettäväksi. Alunperin olin ajatellut pitää viikonlopun vapaana, mutta kun viikolla näytti siltä, että ei ehdi kaikkea tehdä, siirsin kaksi treeniä viikonloppuun ja pysyin päätöksessäni. Eikä sali ollutkaan enää niin ruuhkainen eilen lauantaina, kuin aiempina tämän kuun lauantaipäivinä. Uuden vuoden lupausten aiheuttama ryntäys salille lienee saavuttanut jo huippukohtansa ja jättänyt vain ne harvat, jotka ovat tosissaan liikkeellä.
keskiviikko 23. tammikuuta 2013
Älä tule paha hiilari, tule hyvä hiilari
Toisinaan tuntuu, että pääsee vähällä, kun on niin kaikkiruokainen ja salliva. Vegaanin suusta tämä kuulostaa kieltämättä hieman ristiriitaiselta, mutta tarkoitankin tätä oman ruokavalioni puitteissa. Vaikuttaa siltä, että ihmiset etsivät elämäänsä mielekkyyttä, sisältöä tai kontrollia analysoiden jokaista kehonsa toimintoa hartaasti ja pitkään ja demonisoimalla milloin mitäkin ruoka-ainetta. Välillä syyllinen kaikkiin ongelmiin on soija, seuraavassa hetkessä gluteeni, sitten pasta tai hiilarit yleensä, ehkä maitotuotteet, maissi, punainen liha, kovat rasvat, kasvirasvat, aspartaami, peruna, milloin mikäkin. Yleensä jokin yksittäinen Vältettävä Paha.
Olen itsekin rajoittanut syömisiäni eettisistä syistä. En käytä eläinperäisiä ruoka-aineita, ja se riittääkin rajoitteeksi sen verran hyvin, että sen ulkopuolelta ei paljon kiinnosta enää karsia. Tai no, makeutusaineita sisältäviä tuotteita en käytä, mutta eipä niitä nyt oikein tule vastaankaan. Toisin sanoen niille yleensä on se “alkuperäinen”, sokerilla tms. makeutettu vaihtoehto: jogurtti, limu, mehut tms., jonka valitsen, jos on tarvetta näitä käyttää.
En tiedä, olenko onnellisessa asemassa vai onko syy ruokavalioni sallivuudessa, mutta en kärsi juuri minkäänlaisista ruoansulatusongelmista tai yliherkkyyksistä. Joskus kesällä tomaatti saattaa vähän kitalakea poltella, mutta en edes muista, koska viimeksi. Vuosia sitten. En toisaalta kyllä uhraa yhtään ajatuksia ruoansulatusjärjestelmän toimimiselle. Joskus on hieman enemmän turvotusta, toisinaan ei. Jos vatsa on kovalla, magnesium auttaa, sillä kuituja saan moninkertaisesti yli suositusten. Paljon urheilevalla ja hikoilevalla saattaa joskus vähän vajetta mankan saannissa tulla. Arki sujuu aivan normaalisti, keho toimii yhtä vaivattomasti kuin hengittäminen. Välillä olen miettinyt, että varmaan niitä ongelmia voisi kaivella, jos haluaisi. Ryhtyisi laskemaan vessassakäyntejä ja hyppäisi vaa’assa tuon tuosta. Pohtisi syitä siihen, miksi farkut eivät kiristä tänä aamuna, mutta eilen kiristivät. Miksi naamassa on näppylä, miksi kaulassa on punainen läiskä? Onko kynsissä valkoista tai ei? Miksi vatsa pitää ääntä? Olen melko varma, että tällaisia pohtiessa saisi äkkiä itsensä neuroottiseksi.
Viime vuonna vielä käytin silloin tällöin kalorilaskuria varmistaakseni, että saan tarpeeksi proteiinia. Nyt jo tiedän saavani. Pyrin myös tiettyyn makroravinnejakaumaan (30/40/30, jossa hiilarit 40), mutta en jaksa punnita kaikkia ruokiani koko ajan. Nyt syön rennosti, enkä laskeskele mitään. Jos tekee illalla mieli corn flakeseja, niin sitten syön niitä kulhollisen, enkä ahdistu väärään aikaan syödyistä hiilareista. Viime yönä heräsin nälkään ja söin Clif Buildersin maapähkinäpatukan kahden aikaan aamuyöstä. Olin syönyt vähän liian kevyesti illalla töistä tullessa, kun edellispäivänä tehty ruoka loppui kesken, enkä jaksanut tehdä enää mitään uutta. Siitä pidän kiinni, että syön tasaisin väliajoin; näin pysyn virkeänä yöunille siirtymiseen saakka. Koska käyn aamuisin salilla, tankkaus painottuu enemmän aamuun ja aamupäivään.
Syön paljon soijaa, todella paljon. Soijajogurttia ja -maitoa, soijaproteiinijauhetta ja tofua päivittäin. Soijarouhetta silloin tällöin esim. kasvispihveissä. Syön leipää pari kolme palaa päivässä; viimeisen viikon ajan olen syönyt näkkileipää, kun en ole osannut kaupassa päättää, mitä leipää ostaisin. Nyt on näköjään se vaihe, kun Reissumies, Real ja Ruispalat kaikki kyllästyttävät yhtä aikaa. Syön puuroja, perunaa, maissia, pastaa. Syön myös vaaleaa pastaa, jos sitä on tarjolla. En ole mitenkään erityisesti pastan intohimoinen suurkuluttaja, mutta kyllä sitä kuluu. Yksi lempiruoistani onkin “tofuroni”, joka mukailee makaronilaatikon esiastetta: paistetaan tofua seesamiöljyssä ja soijakastikkeessa, paistetaan sipulia ja sekoitetaan keitetyn makaronin kanssa isossa kattilassa ja syödään siltä istumalta. Hiilareita, kyllä vain. Mutta myös kaikkea muuta tarpeellista ja terveellistä, joka yleensä vaan unohtuu sen hiilariahdistuksen vuoksi.
Vihannesten ja juuresten käyttäjänä olen aika tylsä. Paprika, tomaatit (etenkin luumu- ja kirsikkatomaatit), kaalit, porkkanat ja kurkku ovat enimmäkseen käytössä. Hedelmissäkin tulee ostettua enimmäkseen niitä tuttuja: banaani, omenat ja satsumat. Marjat poimin pakastimesta, mustikoita ja mansikoita.
Eihän tällaisessa lähes kaiken sallivassa ja “ajattelemattomassa” ruokavaliossa ole mitään seksikästä tai mielenkiintoista. Paljon jännittävämpää olisi varmasti pohtia, johtuuko 50 g kevyempi aamupaino siitä, ettei ole syönyt edellisenä päivänä gluteenia ja tehdä niistä analyyttisiä merkintöjä. Käytän kuitenkin mieluummin aikani johonkin ihan muuhun.
photo credit: PetitPlat - Stephanie Kilgast via photopin cc
Olen itsekin rajoittanut syömisiäni eettisistä syistä. En käytä eläinperäisiä ruoka-aineita, ja se riittääkin rajoitteeksi sen verran hyvin, että sen ulkopuolelta ei paljon kiinnosta enää karsia. Tai no, makeutusaineita sisältäviä tuotteita en käytä, mutta eipä niitä nyt oikein tule vastaankaan. Toisin sanoen niille yleensä on se “alkuperäinen”, sokerilla tms. makeutettu vaihtoehto: jogurtti, limu, mehut tms., jonka valitsen, jos on tarvetta näitä käyttää.
En tiedä, olenko onnellisessa asemassa vai onko syy ruokavalioni sallivuudessa, mutta en kärsi juuri minkäänlaisista ruoansulatusongelmista tai yliherkkyyksistä. Joskus kesällä tomaatti saattaa vähän kitalakea poltella, mutta en edes muista, koska viimeksi. Vuosia sitten. En toisaalta kyllä uhraa yhtään ajatuksia ruoansulatusjärjestelmän toimimiselle. Joskus on hieman enemmän turvotusta, toisinaan ei. Jos vatsa on kovalla, magnesium auttaa, sillä kuituja saan moninkertaisesti yli suositusten. Paljon urheilevalla ja hikoilevalla saattaa joskus vähän vajetta mankan saannissa tulla. Arki sujuu aivan normaalisti, keho toimii yhtä vaivattomasti kuin hengittäminen. Välillä olen miettinyt, että varmaan niitä ongelmia voisi kaivella, jos haluaisi. Ryhtyisi laskemaan vessassakäyntejä ja hyppäisi vaa’assa tuon tuosta. Pohtisi syitä siihen, miksi farkut eivät kiristä tänä aamuna, mutta eilen kiristivät. Miksi naamassa on näppylä, miksi kaulassa on punainen läiskä? Onko kynsissä valkoista tai ei? Miksi vatsa pitää ääntä? Olen melko varma, että tällaisia pohtiessa saisi äkkiä itsensä neuroottiseksi.
Viime vuonna vielä käytin silloin tällöin kalorilaskuria varmistaakseni, että saan tarpeeksi proteiinia. Nyt jo tiedän saavani. Pyrin myös tiettyyn makroravinnejakaumaan (30/40/30, jossa hiilarit 40), mutta en jaksa punnita kaikkia ruokiani koko ajan. Nyt syön rennosti, enkä laskeskele mitään. Jos tekee illalla mieli corn flakeseja, niin sitten syön niitä kulhollisen, enkä ahdistu väärään aikaan syödyistä hiilareista. Viime yönä heräsin nälkään ja söin Clif Buildersin maapähkinäpatukan kahden aikaan aamuyöstä. Olin syönyt vähän liian kevyesti illalla töistä tullessa, kun edellispäivänä tehty ruoka loppui kesken, enkä jaksanut tehdä enää mitään uutta. Siitä pidän kiinni, että syön tasaisin väliajoin; näin pysyn virkeänä yöunille siirtymiseen saakka. Koska käyn aamuisin salilla, tankkaus painottuu enemmän aamuun ja aamupäivään.
Syön paljon soijaa, todella paljon. Soijajogurttia ja -maitoa, soijaproteiinijauhetta ja tofua päivittäin. Soijarouhetta silloin tällöin esim. kasvispihveissä. Syön leipää pari kolme palaa päivässä; viimeisen viikon ajan olen syönyt näkkileipää, kun en ole osannut kaupassa päättää, mitä leipää ostaisin. Nyt on näköjään se vaihe, kun Reissumies, Real ja Ruispalat kaikki kyllästyttävät yhtä aikaa. Syön puuroja, perunaa, maissia, pastaa. Syön myös vaaleaa pastaa, jos sitä on tarjolla. En ole mitenkään erityisesti pastan intohimoinen suurkuluttaja, mutta kyllä sitä kuluu. Yksi lempiruoistani onkin “tofuroni”, joka mukailee makaronilaatikon esiastetta: paistetaan tofua seesamiöljyssä ja soijakastikkeessa, paistetaan sipulia ja sekoitetaan keitetyn makaronin kanssa isossa kattilassa ja syödään siltä istumalta. Hiilareita, kyllä vain. Mutta myös kaikkea muuta tarpeellista ja terveellistä, joka yleensä vaan unohtuu sen hiilariahdistuksen vuoksi.
Vihannesten ja juuresten käyttäjänä olen aika tylsä. Paprika, tomaatit (etenkin luumu- ja kirsikkatomaatit), kaalit, porkkanat ja kurkku ovat enimmäkseen käytössä. Hedelmissäkin tulee ostettua enimmäkseen niitä tuttuja: banaani, omenat ja satsumat. Marjat poimin pakastimesta, mustikoita ja mansikoita.
Eihän tällaisessa lähes kaiken sallivassa ja “ajattelemattomassa” ruokavaliossa ole mitään seksikästä tai mielenkiintoista. Paljon jännittävämpää olisi varmasti pohtia, johtuuko 50 g kevyempi aamupaino siitä, ettei ole syönyt edellisenä päivänä gluteenia ja tehdä niistä analyyttisiä merkintöjä. Käytän kuitenkin mieluummin aikani johonkin ihan muuhun.
photo credit: PetitPlat - Stephanie Kilgast via photopin cc
lauantai 19. tammikuuta 2013
Muutosta
Tjaa, muistaakseni olin päivittänyt blogin aika-asetukset alussa oikein, mutta nyt huomasin vasta, että edellinen postaus oli merkitty torstai-illaksi, vaikka kirjoitin sen eilen perjantaina aamulla ennen puoli kuutta. Korjasin nyt aika-asetukset kohdalleen.
Tosiaan kaksi salitreeniä on tällä viikolla takana (ja kaksi edessä) ja eilinen tunnin juoksulenkki matolla. Viikonlopun aerobiset ovat vielä pilkkeenä silmäkulmassa. Ulkona on nyt 22 astetta pakkasta, joten ulkojuoksu on poissa laskuista ja odottelen tässä muutenkin vielä ennen kuin lähden viemään edes pikkukoiraa pihalle.
Kävin tänä aamuna pitkästä aikaa Omronin puntarissa, joka näyttää myös rasvaprosentin. Tiedän kyllä, että nuo eivät totuutta kerro rasvattomasta tai rasvaisesta kehonpainosta, mutta uskon, että muutoksen seuraamisessa niillä on jonkinlainen vainu. Tällä viikolla syömiset ovat olleet aivan liian epäsäännöllisiä kiireestä ja stressistä johtuen, ja ajattelinkin jo, että paino saattaisi olla pudonnut. Housutkin ovat tuntuneet vyötäröstä melko väljiltä. Puntari näytti kuitenkin 900 g enemmän kuin edellisellä mittauksella, joka oli varmaan joskus loka-marraskuussa. Ja rasvaprosentiksi se näytti 21.9, edellisessä punnituksessa se oli ollut 23.6.
Mieskin on kyllä todennut, että hauis -etenkin oikean käden- ja vatsalihakset erottuvat entistä selkeämmin. Olen aina ollut yläkropasta sen verran hintelä, että vatsalihasten äärirajat ovat ollut selkeät, mutta nyt alkaa jo hieman pilkottaa ylempien vatsalihasten palasia. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että se ei ole tapahtunut painon putoamisen kustannuksella.
Salitreenaukseen olen ottanut sillä tavalla rennomman otteen, että en yritä puskea samaa treeniä läpi kehityksen seurannan vuoksi, vaan vaihtelen liikkeitä nykyisin enemmän. Tänään on taas jalkapäivä, joten luvassa ainakin prässiä ja kyykkäystä sekä kidutusta takareisille. Mutta sitä ennen tuonne pakkaseen, hrrh.
Tosiaan kaksi salitreeniä on tällä viikolla takana (ja kaksi edessä) ja eilinen tunnin juoksulenkki matolla. Viikonlopun aerobiset ovat vielä pilkkeenä silmäkulmassa. Ulkona on nyt 22 astetta pakkasta, joten ulkojuoksu on poissa laskuista ja odottelen tässä muutenkin vielä ennen kuin lähden viemään edes pikkukoiraa pihalle.
Kävin tänä aamuna pitkästä aikaa Omronin puntarissa, joka näyttää myös rasvaprosentin. Tiedän kyllä, että nuo eivät totuutta kerro rasvattomasta tai rasvaisesta kehonpainosta, mutta uskon, että muutoksen seuraamisessa niillä on jonkinlainen vainu. Tällä viikolla syömiset ovat olleet aivan liian epäsäännöllisiä kiireestä ja stressistä johtuen, ja ajattelinkin jo, että paino saattaisi olla pudonnut. Housutkin ovat tuntuneet vyötäröstä melko väljiltä. Puntari näytti kuitenkin 900 g enemmän kuin edellisellä mittauksella, joka oli varmaan joskus loka-marraskuussa. Ja rasvaprosentiksi se näytti 21.9, edellisessä punnituksessa se oli ollut 23.6.
Mieskin on kyllä todennut, että hauis -etenkin oikean käden- ja vatsalihakset erottuvat entistä selkeämmin. Olen aina ollut yläkropasta sen verran hintelä, että vatsalihasten äärirajat ovat ollut selkeät, mutta nyt alkaa jo hieman pilkottaa ylempien vatsalihasten palasia. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että se ei ole tapahtunut painon putoamisen kustannuksella.
Salitreenaukseen olen ottanut sillä tavalla rennomman otteen, että en yritä puskea samaa treeniä läpi kehityksen seurannan vuoksi, vaan vaihtelen liikkeitä nykyisin enemmän. Tänään on taas jalkapäivä, joten luvassa ainakin prässiä ja kyykkäystä sekä kidutusta takareisille. Mutta sitä ennen tuonne pakkaseen, hrrh.
perjantai 18. tammikuuta 2013
Kriisin jälkeistä treeniä
Huh, viimeiset pari viikkoa on ollut yksityiselämän puolella niin tuulista, että omaa jaksamista on pitänyt todella tarkastella. Tähän kuvioon liittyy entinen koulukaveri ja hänen alkoholisminsa, jonka seurauksena hänen perhetilanteensa kriisiytyi. Olen yrittänyt auttaa ja tukea kaikin mahdollisin tavoin, mikä on tietysti vienyt aikaa ja voimia treenaamiselta. Viime viikon liikunnoiksi jäivät siis vain kaksi salikäyntiä ja yksi aamulenkki.
Kriisitilanne jatkuu vielä tällä viikolla, mutta se verotti voimia onneksi vain alkuviikosta. Keskiviikkona tein salilla jalkapäivän ja eilen treenasin yläkropan.
Jalkapäivänä tein kyykkyä steppilaudoilla seisten, askelkyykkyä, ja selän ojennusta. Lisäksi treenasin takareidet laitteessa istuen (ensimmäistä kertaa 40 kilolla). Koska prässi oli varattu personal trainerin ja hänen kahden asiakkaansa juorutuntia varten, lähdin rohkeasti kokeilemaan matalaa prässiä, mikä lieneekään sen oikea nimi. Sellainen, missä ollaan aivan lattian varassa ja työntöliike suuntautuu yläkulmaan. Pyysin lähellä treenannutta miestä näyttämään, miten se toimii ja hän sanoi, että kyseinen prässiliike onkin paljon parempi kuin se nössöprässi, jossa istutaan normaalisti ja työntöliike tehdään suoraan eteen. Hän ei käyttänyt sanaa nössöprässi, mutta tunnettakoon kyseinen laite tästä lähtien sillä nimellä. Lopuksi tein hooverit (4xmin) ja jalkojen nostoa dippitelineessä (3x30).
Eilen päätin keskittyä hauiksiin. Alkuun tein alataljalla ja penkkipunnerrusta käsipainoilla. Ojentajia tein makuuasennossa mutkatangolla. Sen jälkeen hauiksia scottipenkissä käsipainoilla ja tangolla. Sitten vääntelin vielä hammerkääntöjä käsipainoilla. Aivan lopuksi tein pystypunnerruksia käsipainoilla ja takaolkapäille vipareita ennen perinteisiä vatsalihasliikkeitä. Nyt todella tuntuu käsissä viime aikojen vähäinen treenaus ja eilinen tiukka paluu treeniarkeen.
Sali aukeaa 10 minuutin kuluttua, ja lähden paukuttamaan juoksumattoa, sillä ulkona on 17 astetta pakkasta. Tein pikkukoiran kanssa aivan minilenkin, sillä kun ei ole tossuja. Täytyy käydä tänään ostamassa sellaiset. Nyt se viiletti fleece-haalari + toppaloimiyhdistelmällä iloisesti eikä onneksi ehtinyt noin lyhyen lenkin aikana palella.
Kriisitilanne jatkuu vielä tällä viikolla, mutta se verotti voimia onneksi vain alkuviikosta. Keskiviikkona tein salilla jalkapäivän ja eilen treenasin yläkropan.
Jalkapäivänä tein kyykkyä steppilaudoilla seisten, askelkyykkyä, ja selän ojennusta. Lisäksi treenasin takareidet laitteessa istuen (ensimmäistä kertaa 40 kilolla). Koska prässi oli varattu personal trainerin ja hänen kahden asiakkaansa juorutuntia varten, lähdin rohkeasti kokeilemaan matalaa prässiä, mikä lieneekään sen oikea nimi. Sellainen, missä ollaan aivan lattian varassa ja työntöliike suuntautuu yläkulmaan. Pyysin lähellä treenannutta miestä näyttämään, miten se toimii ja hän sanoi, että kyseinen prässiliike onkin paljon parempi kuin se nössöprässi, jossa istutaan normaalisti ja työntöliike tehdään suoraan eteen. Hän ei käyttänyt sanaa nössöprässi, mutta tunnettakoon kyseinen laite tästä lähtien sillä nimellä. Lopuksi tein hooverit (4xmin) ja jalkojen nostoa dippitelineessä (3x30).
Eilen päätin keskittyä hauiksiin. Alkuun tein alataljalla ja penkkipunnerrusta käsipainoilla. Ojentajia tein makuuasennossa mutkatangolla. Sen jälkeen hauiksia scottipenkissä käsipainoilla ja tangolla. Sitten vääntelin vielä hammerkääntöjä käsipainoilla. Aivan lopuksi tein pystypunnerruksia käsipainoilla ja takaolkapäille vipareita ennen perinteisiä vatsalihasliikkeitä. Nyt todella tuntuu käsissä viime aikojen vähäinen treenaus ja eilinen tiukka paluu treeniarkeen.
Sali aukeaa 10 minuutin kuluttua, ja lähden paukuttamaan juoksumattoa, sillä ulkona on 17 astetta pakkasta. Tein pikkukoiran kanssa aivan minilenkin, sillä kun ei ole tossuja. Täytyy käydä tänään ostamassa sellaiset. Nyt se viiletti fleece-haalari + toppaloimiyhdistelmällä iloisesti eikä onneksi ehtinyt noin lyhyen lenkin aikana palella.
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Kahden treenin viikko
Jalkatreeni, jota edellisessä postauksessa suunnittelin tekeväni "huomenna", eli 1.1., siirtyikin 3.1. päivälle. Koko uuden vuoden päivä kului nukkuessa väsymystä pois. Olin siskon, siskon miehen ja vauvan sekä neljän koiran kanssa uuden vuoden aattona raketteja paossa veljeni omakotitalossa. Siellä oli nukkumaolosuhteet niin huonot, että olin koko seuraavan päivän todella väsynyt ja nukuin vain univajetta pois koiralenkkien välissä.
Keskiviikolle 2.1. ei ole mitään muuta syytä (muistaakseni) kuin työpäivän aiheuttama aikaansaamattomuus. Jalkatreenin tein sitten 3.1. ja todistin itselleni, että illallakin voin treenata. Lämmittelin kuntopyörällä ja siirryin kyykkytelineille. Toinen oli varattuna, mutta toisella ei näkynyt ketään lähelläkään. Siihen oli kuitenkin jätetty tankoon kaksi kympin painoa. Otin ne pois ja tein lämmittelysarjan tangon kanssa. Silloin siihen tuli mies, joka totesi hänellä olleen kesken siinä. ??? No, ei hän kuitenkaan äkäinen ollut, mutta hieman turhautuneen oloisena totesi, että voidaan tehdä yhdessä ja kysyi, mitä painoja käytän seuraavaksi. En heti osannut laskea tarvitsemiani painoja, joten sanoin, että noilla samoilla. Kyseinen mies oli siis tehnyt tempausta niillä kympeillä. Hetken päästä tajusin, että niin joo, siinä on 5 kg enemmän kuin mitä olisin laittanut, mutta sitkeästi sitten tein kyykkyjä 40 kilolla, kun en kehdannut alkaa säätää painojen kanssa. Kolme kasin sarjaa tein ja viimeisessä piti pitää parin sekunnin tuumaustauko kuuden toiston jälkeen. Tusasin ne kaksi kuitenkin väkisin vielä.
Lisäksi tein askelkyykkyjä ja takareisiä laitteessa sekä jumppapallolla. Selän ojennuksia tein 15 kilon lisäpainolla. Lankuttelin kuutisen minuuttia (2,1,1,1,1) ja 3x30 jalkojen nostoa dippitelineessä. Se tavanomainen vatsalihastreeni siis.
Perjantaina minulta poistettiin alaselästä kasvupyrähdyksen läpikäynyt luomi, ja tikit eivät saaneet kastua vuorokauteen. Se siitä lauantain treenaamisesta sitten. Kuulemma olisi hyvä välttää voimakasta hikoilua ja selän taivutuksia. Tikit kyllä vähän pistelevätkin, kun selkä pyöristyy tai venyy sivulle. Ajattelin välttää voimakasta hikoilua tasan huomisaamuun saakka. Nyt on koirat viety isälle ja aikaa taas treenata, joten ei voi olla mitään tekosyitä. Aamutreenit: kuinka olenkaan niitä ehtinyt jo kaivata.
Edelliseen postaukseen en tullutkaan laittaneeksi viimeistä uuden vuoden tavoitettani: syön herkkuja (keksit, suklaat, karkit, vanukkaat, leivonnaiset, virvoitusjuomat ja mehut jne.) vain jokaisen kuun viimeisenä päivänä. Toistaiseksi hyvin menee, ja olisihan se nyt aivan äärettömän noloa, jos kuudenteen päivään mennessä olisi jo ehtinyt slaidata..
Keskiviikolle 2.1. ei ole mitään muuta syytä (muistaakseni) kuin työpäivän aiheuttama aikaansaamattomuus. Jalkatreenin tein sitten 3.1. ja todistin itselleni, että illallakin voin treenata. Lämmittelin kuntopyörällä ja siirryin kyykkytelineille. Toinen oli varattuna, mutta toisella ei näkynyt ketään lähelläkään. Siihen oli kuitenkin jätetty tankoon kaksi kympin painoa. Otin ne pois ja tein lämmittelysarjan tangon kanssa. Silloin siihen tuli mies, joka totesi hänellä olleen kesken siinä. ??? No, ei hän kuitenkaan äkäinen ollut, mutta hieman turhautuneen oloisena totesi, että voidaan tehdä yhdessä ja kysyi, mitä painoja käytän seuraavaksi. En heti osannut laskea tarvitsemiani painoja, joten sanoin, että noilla samoilla. Kyseinen mies oli siis tehnyt tempausta niillä kympeillä. Hetken päästä tajusin, että niin joo, siinä on 5 kg enemmän kuin mitä olisin laittanut, mutta sitkeästi sitten tein kyykkyjä 40 kilolla, kun en kehdannut alkaa säätää painojen kanssa. Kolme kasin sarjaa tein ja viimeisessä piti pitää parin sekunnin tuumaustauko kuuden toiston jälkeen. Tusasin ne kaksi kuitenkin väkisin vielä.
![]() |
| Kuva täältä |
Perjantaina minulta poistettiin alaselästä kasvupyrähdyksen läpikäynyt luomi, ja tikit eivät saaneet kastua vuorokauteen. Se siitä lauantain treenaamisesta sitten. Kuulemma olisi hyvä välttää voimakasta hikoilua ja selän taivutuksia. Tikit kyllä vähän pistelevätkin, kun selkä pyöristyy tai venyy sivulle. Ajattelin välttää voimakasta hikoilua tasan huomisaamuun saakka. Nyt on koirat viety isälle ja aikaa taas treenata, joten ei voi olla mitään tekosyitä. Aamutreenit: kuinka olenkaan niitä ehtinyt jo kaivata.
Edelliseen postaukseen en tullutkaan laittaneeksi viimeistä uuden vuoden tavoitettani: syön herkkuja (keksit, suklaat, karkit, vanukkaat, leivonnaiset, virvoitusjuomat ja mehut jne.) vain jokaisen kuun viimeisenä päivänä. Toistaiseksi hyvin menee, ja olisihan se nyt aivan äärettömän noloa, jos kuudenteen päivään mennessä olisi jo ehtinyt slaidata..
Tilaa:
Kommentit (Atom)



