tiistai 25. kesäkuuta 2013

Matkailu avartaa (vyötäröä)

Hmph, pikkuloma ohi ja huomenna töihin. Tukholmassa käyty ja todettu jälleen kerran, että ruotsinlautoilla ei ole vegaanille murkinaa. Ellei sitten halua käydä buffetissa popsimassa kuulemma pahanmakuista papusalaattia (sisko kertoi) ja vaaleaa leipää + ranskalaisia perunoita.

Onneksi Tukholmassa on kuitenkin Nikolain pitämä O Mamma Mia -niminen sympaattinen pizzeria, josta saa vegaanisia pizzoja. Juustona pizzoissa on Cheezlyn mozzarellaa, joka oli oikein passelia tavaraa tuollaiseen syntiseen nautintoon. On se ehkä hyvä, että Suomessa ei vegaanisia pizzoja saa mistään. Tuollaisen kun eilen vedin, niin eipä tarvinnut koko loppupäivänä mitään muuta sitten syödäkään. Ja vaikka pizzastani nautinkin, niin melko pian sen syötyäni aloin jo odottaa normaaleja, tuttuja ja turvallisia ruokailurutiinejani.

5893515044981814690

Tällä kertaa vierailukohteena oli Fotografiska Museet, jossa oli Helmut Newtonin valokuvanäyttely. Myymälät ovat yleensä museoiden hauskinta antia ja minut saa varmasti tuhlaamaan kolikon tai kaksi, jos löydän jonkun hauskan (koira-aiheisen) magneetin tai postikortin jääkaapin ovea koristamaan. Tällä kertaa mukaan tarttui Elliot Erwittin kuvaama veikeä pikkurekku -kortti.

Tänään saavuttiin kotiin, ja koko päivä on ollut juoksemista edestakaisin. Haetaan koiria, palautetaan lainassa ollutta autoa, lenkkeilytetään koiria, viedään unohtuneita tuliaisia, hoidetaan pankkiasioita, kävin ystäväni järjestämässä muutaman tunnin mittaisessa palaverissa ja jossain vaiheessa juoksin pää kolmantena jalkana salille. Salitreeni typistyi neljän liikkeen tynkätreeniksi, eli lopun eristävät hapotukset jäivät tekemättä, mikä hieman harmittaa, mutta olen silti ylpeä siitä, etten jättänyt koko treeniä väliin, vaikka aikataulu oli näin tiukka.

Lieneekö syynä pizzahiilarit ja / tai taakse jäänyt kevyehkö viikko, mutta sumo-mavessa kiskoin nyt viimein sen 60 kiloa ylös kaikissa neljässä sarjassa. Siitä olikin kiva jatkaa juoksijan askelkyykkyyn, joka meikäläisen suorittamana muistuttaa enemmänkin suossajuoksijan askelkyykkyä. Niin tahmeaa se on sillä 50 kilolla, että usko meinaa aina loppua kesken. Sykkeet hipovat maksimia (tänään 193) ja käyn joka sarjan päätteeksi pienen keskustelun itseni kanssa, miksi jatkaisin moista kidutusta. Onneksi olen hyvä argumentoimaan, joten voitan/häviän aina keskustelun ja sarjat tehdään loppuun.

Perjantaina onkin sitten kesän viimeiset yhteistreenit PT:n kanssa ja mietitään jatkoa syksylle. Ohjelmassa olisi käsitreeni, mutta saapa nähdä taas, mitä on luvassa.

4 kommenttia:

  1. moikka,

    mua kiinnostaisi miten korvata maitorahka/raejuusto vegaanivaihtoehdolla? Treenan paljon joten proteiinintarve on iso, joka aterialla pitäisi saada 25g protskua (5 ateriaa päivässä) joten onko vinkkejä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiitos kysymyksestäsi. Itselläni proteiinimäärät liikkuvat päivätasolla 120-140 grammassa ja tyypilliseen päivääni sisältyy esim.
      - "aamurahka" (Alpron maustamatonta Mild&Creamy-jogurttia, Fastin mansikkasoijajauhetta ja mantelitahnaa)
      - savutofua ja pastaa (proteiinipastaa tai kalsiumpastaa, molemmissa aika hyvin protskua)
      - ruisleipää hummuksella ja tofulla tai seitanviipaleilla + soijamaitoa
      (vaihtoehtoisesti teen "hampurilaisen", eli leivän väliin salaattia ja tofupihvi; Taifunin pizza-pihvi on hyvä!)
      - pähkinäsekoitusta tai manteleita
      - palkkarissa on maustamatonta soijaprotskua 20-25 grammaa
      - lähes päivittäin tulee syötyä Clif Barin protskupatukka ihan siksi, että ovat niin hyviä :). Yhdessä patukassa on 20 g protskua, mutta myös sokereita, eli jos kartat niitä, niin eivät sovi. Organic Food Barilla on myös vegaaninen protskupatukka, mutta itse en sitä niin innostu.

      En itse tsekkaa, että joka aterialla tulisi tuo 25 grammaa, kunhan päivätasolla päästään tuohon 125 grammaan vähintään. Se on minulla 2,5 grammaa painokiloa kohden, ja ihan riittävä määrä. Maitorahka ja raejuustohan ovat hirmu näppäriä valmiiksi purkeissa, mutta en koe tätä nykyistä protskunsaantiani millään tavalla hankalaksi.

      Poista
  2. moikka, kiitos vastauksestasi. Mistä noita proteiinipastaa tai kalsiumpastaa saa? onko niissä paljon hiilareita? olen ostanut tuota fastin mansikka soija90 proteiinia ja sekoittanut sitä alpron maustamattomaan jugurttiin. Täytyy sanoa, että proteeinijauhe on kauhean makuista. Onko sulla suositella jotain toista miedomman makuista proteeinijauhetta? mun pitäisi kaiken lisksi pitää hiilarit matalalla. saako vegaanisia proteiinipatukoita jostain marketeista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Proteiinipastaa ja kalsiumpastaa saa ihan tavallisista kaupoista, Torino-merkkisiä ovat nämä, mitä käytän, esim. http://www.torino.fi/www/page/1902 . Ja kun pasta pääsääntöisesti tehdään durum-vehnästä, niin onhan niissä hiilihydraattia ihan reilusti.

      Minusta tuo mansikkajauhe on hyvää, mutta muita tavallisista marketeista löytyviä vegaanisia on mm. Leaderin kaakao, omena-kaneli ja maustamaton. Varmaan sen oman suosikkinsa löytää vaan kokeilemalla. Erikoiskaupoista ja netistä saa sitten mm. riisi-, herne- ja hamppuproteiinia, joista mitään en ole kokeillut, mutta hamppua en ole kuullut kenenkään erityisesti kehuvan ;).

      Tällä hetkellä peruskaupoissa ei taida olla myynnissä mitään vegaanisia protskupatukoita. Organic food bar-patukoita myydään ainakin Ruohonjuuressa ja sitten noita Clif Bareja tilaan netistä, Wiggle.co.uk :lta.

      Jos haluat pitää hiilarit suht matalalla, niin sitten vaan tofua reippaasti eri muodoissa. Kannattaa kokeilla paistettuna, wokattuna, salaatin seassa ja sellaisenaan. Nykyisin myydään niin monella eri tavalla maustettua tofua, että varmaan oma suosikki löytyy, kun vaan kokeilee. Taifun-merkkisiä tuotteita saa pääkaupunkiseudulla ainakin Stockmannilta, Ekolosta ja Ruohonjuuresta. Oy Soya Ab:n kylmäsavustettua ja marinoitua tofua taitaa olla lähes joka kaupassa.

      Poista